Yrityksen kansainvälinen rekrytointiprojekti : Case: Virtuaaliyrityksen rekrytointiprosessin kehittäminen
Poutiainen, Jari (2017)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017082314505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017082314505
Tiivistelmä
Esimerkkiyritys Oy tuottaa online-lakitietopalveluja verkossa. Kehittämistyön tarve syntyi toimeksiantajan kanssa käydyssä keskustelussa yrityksen rekrytointiprosessin tehostamisesta. Projekti toteutettiin kokonaisuudessaan kaksivaiheisessa kehittämisprosessissa, jossa ensimmäisessä luotiin sähköinen rekrytointiprojektimalli projektinhallintajärjestelmään. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ja testattiin sen toimivuutta sekä hyödyllisyyttä käytännön rekrytointitilanteessa Saksassa. Tarkoituksena oli tutkia, miten yrityksen rekrytointiprosessista saataisiin kehitettyä tehokkaampi ja laadukkaampi. Tavoitteena oli päivittää sähköinen rekrytointiprosessimalli tutkimustulosten avulla.
Tutkimuksen teoriatausta muodostettiin lähdekirjallisuuden pohjalta, ja aiheen rajauksessa sekä nykytilanteen kartoittamisessa hyödynnettiin toimeksiantajan haastattelua. Teoriatausta muodostui rekrytoinnin, prosessimalliajattelun sekä taustakirjallisuuden eli kansainvälistymisen, etätyöskentelyn ja lainsäädännön ympärille.
Empiriaosuudessa yrityksen johtoa haastateltiin alussa nykytilanteen kartoittamiseksi ja lopussa valmiin, mallinnetun tuotteen arvioimiseksi. Lisäksi haastateltiin rekrytoituja työntekijöitä rekrytointiprosessin laatuun liittyvissä kysymyksissä. Yritykseen rekrytoitiin kolme työntekijää – kaksi lakimiesharjoittelijaa ja maajohtaja. Rekrytointiprosessi havainnoitiin ja analysoitiin, jonka jälkeen esitettiin niiden perusteella kehittämisehdotukset. Tulosten perusteella rekrytointiprosessissa ilmeni kehittämistarpeita mm. hallittavuuteen ja tehokkuuteen liittyen.
Havaintojen, analysointien, loppuhaastattelujen sekä niiden perusteella tehtävien kehittämisehdotuksien ja toimeksiantajan loppuarvioinnin pohjalta päivitettiin osittain vanhaa rekrytointiprosessimallia projektinhallintajärjestelmässä. Muut kehittämisehdotukset liittyvät rekrytointiprojektien taustatekijöihin. Mallin avulla saavutetaan tehokkaampi rekrytointiprosessin koordinointi ja hallinta, mikä tuottaa säästöjä yritykselle. Työntekijöille se näkyy laadukkaampana palveluna ja yhteiskunnalle myönteisempänä yrityskuvana. Jos se todetaan toimivaksi, samanlaista prosessimallinnusta hyödynnetään yrityksen muissakin toiminnoissa tulevaisuudessa. Jatkotutkimusten kannalta rekrytointimallia kannattaa kehittää edelleen ympäristön, olosuhteiden ja tilanteiden mukaan.
Tutkimuksen teoriatausta muodostettiin lähdekirjallisuuden pohjalta, ja aiheen rajauksessa sekä nykytilanteen kartoittamisessa hyödynnettiin toimeksiantajan haastattelua. Teoriatausta muodostui rekrytoinnin, prosessimalliajattelun sekä taustakirjallisuuden eli kansainvälistymisen, etätyöskentelyn ja lainsäädännön ympärille.
Empiriaosuudessa yrityksen johtoa haastateltiin alussa nykytilanteen kartoittamiseksi ja lopussa valmiin, mallinnetun tuotteen arvioimiseksi. Lisäksi haastateltiin rekrytoituja työntekijöitä rekrytointiprosessin laatuun liittyvissä kysymyksissä. Yritykseen rekrytoitiin kolme työntekijää – kaksi lakimiesharjoittelijaa ja maajohtaja. Rekrytointiprosessi havainnoitiin ja analysoitiin, jonka jälkeen esitettiin niiden perusteella kehittämisehdotukset. Tulosten perusteella rekrytointiprosessissa ilmeni kehittämistarpeita mm. hallittavuuteen ja tehokkuuteen liittyen.
Havaintojen, analysointien, loppuhaastattelujen sekä niiden perusteella tehtävien kehittämisehdotuksien ja toimeksiantajan loppuarvioinnin pohjalta päivitettiin osittain vanhaa rekrytointiprosessimallia projektinhallintajärjestelmässä. Muut kehittämisehdotukset liittyvät rekrytointiprojektien taustatekijöihin. Mallin avulla saavutetaan tehokkaampi rekrytointiprosessin koordinointi ja hallinta, mikä tuottaa säästöjä yritykselle. Työntekijöille se näkyy laadukkaampana palveluna ja yhteiskunnalle myönteisempänä yrityskuvana. Jos se todetaan toimivaksi, samanlaista prosessimallinnusta hyödynnetään yrityksen muissakin toiminnoissa tulevaisuudessa. Jatkotutkimusten kannalta rekrytointimallia kannattaa kehittää edelleen ympäristön, olosuhteiden ja tilanteiden mukaan.