Haukien habitaatinvalinta pienissä metsäjärvissä : Merkintä-takaisinpyyntiaineiston analysointi paikkatietomenetelmillä

Abstract

Helsingin yliopiston KESKALA-hankkeen (Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa) tutkimusjärvien haukipopulaatioita on tutkittu pitkään merkintä-takaisinpyyntimenetelmällä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada hauista kerätty tutkimusaineisto visuaaliseen muotoon ja tutkia paikkatiedon avulla haukien habitaatinvalintaa.

Tutkimusaineiston visualisointia varten järvien havaintoruutukartat ensin georeferoitiin ja digitoitiin. Haukien kutuaikaisen (viikot 16–23) ja kasvukauden aikaisen (viikot 24–41) habitaatin ominaisuuksia tutkittiin yhdistämällä haukihavainnot pyyntipaikan ominaisuuksiin. Paikkatietoanalyyseillä selvitettiin, mihin havainnot keskittyivät eri pyyntikausina sekä vesikasvien elomuotojen yhteyttä havaintojen määrään. Muita tutkimusruutujen havaintojen määrään ja haukien keskipituuteen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin korrelaatioanalyysillä (Pearsonin korrelaatio). Haukikantojen säätelyn aiheuttamia muutoksia habitaatinvalintaan selvitettiin jakamalla aineisto alamitta- ja välimittajärviin ja vertailemalla kalastusta edeltävää ja sen loppuvaiheen tilannetta keskenään.

Tutkimusaineisto georeferoitiin ja digitoitiin onnistuneesti. Paikkatietoanalyysien perusteella haukien suosimat kutuhabitaatit sijaitsivat ojien läheisyydessä ja matalissa kasvillisuuden peitossa olleissa rannoissa. Kutuajan jälkeen hauet hajautuivat laajemmalle alueelle. Kutuaikana havainnot vaikuttivat olevan runsaimpia alueilla, joissa kasvoi ilmaversoisia kasveja, mutta kutuajan jälkeen vesikasvien elomuodolla ei näyttänyt olevan merkitystä hauen esiintymisen kannalta. Säätelyllä ei tämän tarkastelun perusteella voida sanoa olevan selvää vaikutusta haukien habitaatinvalintaan. Korrelaatioanalyysien tulokset ovat vain suuntaa antavia.

The pike populations in the study lakes of the project KESKALA (Ecosystem-based fisheries management – criteria for the sustainable fishing) led by the University of Helsinki, have been studied for a long time by mark-recapture monitoring. The aims of this thesis were to modify the pike data to visual format, and to study with spatial data the habitat choice of pike.

To visualize the research data, the lakes’ observation square maps were first georeferenced and digitized. The characteristics of the pike spawning (weeks 16–23) and growth (weeks 24–41) period habitats were studied by connecting the pike observations to the observation square characteristics. Spatial analyses were used to find out, where the pike observations concentrated in different fishing seasons, and the connection of macrophytes’ life forms with the number of observations. Other factors affecting the number of observations and the average size of pike in the observation squares were analyzed with Pearson’s correlation coefficient. The changes in the habitat choice caused by pike fishing were evaluated by dividing the data into two lake groups depending on the fisheries regulation (minimum length limit and harvestable slot length limit), and comparing the preceding and final stage of fishing with each other.

The research material was georeferenced and digitized successfully. The spatial analyses revealed that the pike favored spawning habitats situated near streams and shallow macrophyte covered shores. After the spawning period the pike dispersed to a wider area. During the spawning period, the observations seemed to be more abundant in areas with helophytes, but after the spawning period the macrophytes’ life form did not seem to have significance relative to the pike’s occurrence. The fisheries’ regulation did not have a clear impact on the habitat choice of pike on the grounds of this study. The results of the correlation analyses are just approximate.