Terapeuttisen harjoittelun vaikutus purentaelimistön ja yläniskan koettuun kipuun ja elämänlaatuun

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tutkimushenkilöiden purentaelimistön ja yläniskan koettua kipua sekä elämänlaatua ennen kahdeksan viikon terapeuttista harjoittelua ja sen jälkeen. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle uutta tietoa purentaelimistön toimintahäiriön hoitoon ja lisätä fysioterapeuttien sekä hammaslääkäreiden moniammatillista yhteistyötä purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa. Lisäksi tavoitteena oli tuoda tutkittua tietoa alalle, syventää omaa tietämystä purentaelimistön toimintahäiriöstä sekä terapeuttisesta harjoittelusta sen hoitokeinona. Tutkimusongelmina oli selvittää, millaista on tutkimushenkilöiden purentaelimistön ja yläniskan koettu kipu sekä elämänlaatu ennen terapeuttista harjoittelua ja sen jälkeen. Tutkimuksen teoriatiedon rakentamisessa hyödynnettiin ICF-mallia.

Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusjoukko koostui neljästä naisesta, joilla oli purentaelimistön sekä yläniskan kipua. Tutkimushenkilöt suorittivat kahdeksan viikon harjoittelujakson kotiharjoitteluna, joka sisälsi purentaelimistöön sekä yläniskaan kohdistuvia harjoitteita. Aineisto kerättiin tutkimuksen alussa sekä lopussa VAS-mittarin, 15D-elämänlaatumittarin, kipupiirroksen sekä harjoituspäiväkirjan avulla. Saatu aineisto käsiteltiin Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä indeksiarvoja ja keskiarvolukuja.

Tutkimustulosten perusteella terapeuttinen harjoittelu vähensi tutkimushenkilöiden purentaelimistön ja yläniskan koettua kipua. Koetun kivun väheneminen näkyi tutkimushenkilöiden elämänlaadun ja toimintakyvyn kohenemisena. Tutkimusaineiston pienuudesta johtuen tutkimustulosta ei voi yleistää, mutta tämän tutkimuksen mukaan kotona toteutettu terapeuttinen harjoittelu soveltuu purentaelimistön toimintahäiriöiden oireiden hoitoon.

The purpose of this thesis was to study perceived pain in masticatory system and upper neck of the research subjects, and the quality of life before and after eight weeks of therapeutic exercises. The aim was to produce new information for the commissioner for the treatment of TMD and to develop multi-professional cooperation of physiotherapists and dentists in the treatment of temporomandibular disorders. Further, the aim was to contribute to the research in the field, and deepen our knowledge in temporomandibular disorders and therapeutic exercise. The aim of the research was also to determine how the masticatory system and upper neck pain as well as quality of life were perceived by the research subjects before and after therapeutic exercises. The research questions were set out to clarify the level of pain experienced as well as quality of life of the subjects' masticatory system and upper neck both before and after therapeutic exercise. ICF-model was utilized in the building of the theoretical frame-work of the thesis.

The research method of the thesis is quantitative and the research group consisted of four women who had pain in their masticatory system and upper neck area. The research subjects conducted eight weeks of home exercises, which included exercises for the problem areas. The research data were collected at the beginning and end of the research through VAS-analog, 15D-life quality meter, pain drawing and exercise diary. Microsoft Excel was used to tabulate the results at the start and in the end of the study. The change in the results was analyzed by utilizing index values and average numbers.

The results show that therapeutic exercise decreased the perceived pain in masticatory system and upper neck of the research subjects. The decreasing of pain resulted in better quality of life and better functionality. The results of the study cannot be generalized due to the small size of the data. According to this study therapeutic exercises at home are suitable as a treatment of temporomandibular disorders.