”Sieltä sai niin paljon tietoa ja sitä niinku skarppaamista ylipäätänsä” : Nuorten kokemukset Boost-valmennusjaksosta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa Boost-valmennusjaksoon osallistuneiden nuorten kokemuksista, sekä siitä, kannattaako valmennusjaksoa järjestää jatkossa kaupungin omin resurssein. Entinen nuorten työhönohjaus on järjestänyt Boost-valmennusjaksoa aikaisemmin ostopalveluna. Valmennusjaksosta kehitettiin uusi, omin resurssein toteutettava valmennusjakso, jonka vuoksi nuorten kokemuksia valmennusjaksosta oli tärkeää tutkia. Boost-valmennusjakson on tarkoituksena olla matalan kynnyksen ryhmämuotoista työvalmennusta. Tutkimuksen toimeksiantajana toimii Helsingin kaupunki.

Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta valmennusjakson suorittanutta nuorta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Aineisto on käsitelty kategorisoimalla sisällönanalyysin aineistolähtöistä analyysia käyttäen.

Tulosten mukaan valmennusjakso oli vaikuttanut nuorten työllistymiseen eniten ajatuksen tasolla, mitä nuoret pitivät itse tärkeänä. Myös konkreettisia tekoja työllistymisen eteen oli tehty; Kukaan ei ollut työllistynyt valmennuksen jälkeen, mutta nuoret olivat hakeutuneet tai päässeet koulutukseen. Valmennusjakson sisältöä nuoret pitivät monipuolisena ja olivat siihen tyytyväisiä. Nuoret kokivat saaneensa saamastaan tiedosta hyötyä ja osasivat käyttää sitä valmennusjakson jälkeen itsenäisesti. Siitäkin huolimatta nuoret toivoivat kehittämisehdotuksena vielä monipuolisempaa tietoa. Valmennusjakso oli vaikuttanut myös nuorten arkielämään esimerkiksi tasapainoisemman päivä- ja unirytmin kautta, sekä tukemalla elämänhallintaa eri tavoin. Nuoret toivat esiin myös positiivisia kokemuksia ryhmätoiminnasta ja siitä, miten ryhmässä oli toimittu. Tutkimus ei anna yksiselitteistä tulosta siitä, kannattaako valmennusjaksoa jatkossa järjestää omin resurssein. Nuorten näkökulmasta valmennusjakso on ollut hyödyllinen, mutta tutkimuksen toimeksiantajan näkökulmasta konkreettista ja mitattavaa vaikutusta ei välttämättä ole ollut.

The principal aims of this thesis are to produce data about the experiences of the participants of the Boost training period for the youth, and to examine whether the training period is worthwhile to be organized with the city’s own resources. The previous youth employment counseling services department has previously provided the Boost training service as an outsourced service. However, a new training period implemented with the city’s own resources was developed, creating the need to examine the experiences about it. The Boost training period is meant to be low-barrier employment counseling in groups. The thesis has been commissioned by the City of Helsinki.

The method chosen for the thesis is qualitative research. The material was obtained by interviewing six participants of the training period. The interviews were conducted as thematic interviews. The data has been coded using material-based content analysis.

The main finding is that training period had the biggest impact on the participants’ way of thinking about employment, which they considered important. Concrete actions had also been taken; None of the participants had found employment after the training, but some had started school or applied to one. The participants considered the contents of the training period diverse and were satisfied with it. They felt they had benefited from the information provided during the training period and knew how to use it independently after it. Despite this, their feedback was that the information provided could have been even more diverse. The training period had also affected the daily life of the participants, for example, through a more balanced sleep pattern, and by supporting taking control of their life in many ways. The participants also brought up positive experiences about the group activities and how they functioned. The thesis does not provide conclusive evidence on if the training period should be organized using city’s own resources. The participants felt they benefited from it, but from commissioner’s perspective the impact has not been concrete and measurable.