Työhyvinvointi vuorotyöntekijän kokemana
Honkonen, Sirkka (2017)
Honkonen, Sirkka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092215318
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017092215318
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kaskisten Metsä Boardin vuorotyöntekijöiden työhyvinvointia sekä sitä, miten vuorotyö vaikuttaa heidän terveyteensä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla lokakuussa 2016. Kyselylomake lähetettiin 55:lle vuorotyöntekijälle. Täytetyn lomakkeen palautti 41. Vastausprosentti oli 75%. Aineisto analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vuorotyöllä on suurin vaikutus työntekijän nukkumiseen. Tutkimuskohteena olevien työntekijöiden unta häiritsi yövuoron jälkeinen heikko unen laatu sekä aamuvuorojen aikaan univaje. Vatsavaivoja kärsivät monet ja tutkimuksen mukaan eniten ne, jotka ovat tehneet vuorotyötä kauimmin. Muuten tutkimuskohteena olevat työntekijät tuntuivat olevan pääosin ns. “perusterveitä”, vähäistä korkeaa kolesterolia ja korkeaa verenpainetta lukuunottamatta. Työhyvinvointia häiritsivät eniten melu sekä ilmapiirin laatu.
Työpaikan työhyvinvoinnin kehittämiseen annettiin niukasti vastauksia. Tähän avoimeen kysymykseen vastasi vain 19 työntekijää. Pääasiassa toivottiin kokeilumahdollisuutta 12-tuntiseen työvuoroon, parannusta johtamistyyliin, osaamisen ja ammattitaidon kehittämismahdollisuutta sekä enemmän positiivista palautetta työnjohdolta.
Kaikista vuorotyöhön liittyvistä haitoista huolimatta kyselyyn osallistuneet pitivät vuorotyötä parempana vaihtoehtona. Syynä tähän pidettiin lisääntynyttä vapaa-aikaa, arkivapaita sekä parempaa palkkaa.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että vuorotyöllä on suurin vaikutus työntekijän nukkumiseen. Tutkimuskohteena olevien työntekijöiden unta häiritsi yövuoron jälkeinen heikko unen laatu sekä aamuvuorojen aikaan univaje. Vatsavaivoja kärsivät monet ja tutkimuksen mukaan eniten ne, jotka ovat tehneet vuorotyötä kauimmin. Muuten tutkimuskohteena olevat työntekijät tuntuivat olevan pääosin ns. “perusterveitä”, vähäistä korkeaa kolesterolia ja korkeaa verenpainetta lukuunottamatta. Työhyvinvointia häiritsivät eniten melu sekä ilmapiirin laatu.
Työpaikan työhyvinvoinnin kehittämiseen annettiin niukasti vastauksia. Tähän avoimeen kysymykseen vastasi vain 19 työntekijää. Pääasiassa toivottiin kokeilumahdollisuutta 12-tuntiseen työvuoroon, parannusta johtamistyyliin, osaamisen ja ammattitaidon kehittämismahdollisuutta sekä enemmän positiivista palautetta työnjohdolta.
Kaikista vuorotyöhön liittyvistä haitoista huolimatta kyselyyn osallistuneet pitivät vuorotyötä parempana vaihtoehtona. Syynä tähän pidettiin lisääntynyttä vapaa-aikaa, arkivapaita sekä parempaa palkkaa.