Flipped classroom menetelmän pilotointi hoitotyönopetuksessa Winnovassa: ”Toisin kuin perinteisellä luennolla, flippaamisessa ei voi kokonaan olla passiivinen.”
Kivioja, Eeva (2017)
Kivioja, Eeva
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110516588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110516588
Tiivistelmä
Kehittämistyön ensisijaisena tavoitteena oli opettajan oman työn kehittäminen uuden opetusmenetelmän pilotoinnin avulla. Toisena tavoitteena oli hoitotyönopetuksen kehittäminen Länsirannikon koulutus Oy Winnovassa. Tarkoituksena oli pilotoida flipped classroom menetelmä hoitotyönopetuksessa ja arvioida menetelmän käyttöä hoitotyönopetuksessa. Tarkoituksena oli myös valmiin digitaalisen materiaalin käytön kehittäminen hoitotyönopetuksessa.
Tutkimusmetodina käytettiin toimintatutkimusta ja tulosten analyysissa kvalitatiivista sisällön analyysia. Toimintatutkimus toteutettiin Winnovan hyvinvointialalla pitkäaikaissairauksien opintojaksolla, missä aiheena oli sydän- ja verisuonisairaudet. Pilotoitavalle opintojaksolle osallistui 20 opiskelijaa.
Ennen opintojakson suunnittelua tehtiin kirjallisuuskatsaus, minkä pohjalta suunniteltiin opintojakson tunnit flipped classroom menetelmää käyttäen. Opintojakson ajan opettaja kirjoitti päiväkirjaa. Opintojakson lopuksi kaikki opiskelijat vastasivat avoimeen haastatteluun. Päiväkirja ja haastattelu analysoitiin kvalitatiivisella sisällön analyysilla.
Päiväkirjan ja haastattelujen tuloksista ilmeni, että opettaja ja opiskelijat kokivat flipped classroom menetelmän innostavaksi ja motivoivaksi. Opintojaksolle osallistuneet opiskelijat kokivat menetelmän edistävän oppimista ja lisäävän itsenäistä opiskelua. Negatiivisena asiana opiskelijat kokivat tuntien vähäisen määrän sekä itsearvioinnin.
Tuloksista käy ilmi, että opettaja kuvaa flipped classroom menetelmän käytöstä positiivisia, negatiivisia ja kehitettäviä ajatuksia. Menetelmä innosti opettajaa, mutta merkittävää eroa opiskelijoiden kädentaitojen harjoittelussa opettaja ei kokenut verrattuna aikaisempiin kokemuksiinsa.
Tutkimusmetodina käytettiin toimintatutkimusta ja tulosten analyysissa kvalitatiivista sisällön analyysia. Toimintatutkimus toteutettiin Winnovan hyvinvointialalla pitkäaikaissairauksien opintojaksolla, missä aiheena oli sydän- ja verisuonisairaudet. Pilotoitavalle opintojaksolle osallistui 20 opiskelijaa.
Ennen opintojakson suunnittelua tehtiin kirjallisuuskatsaus, minkä pohjalta suunniteltiin opintojakson tunnit flipped classroom menetelmää käyttäen. Opintojakson ajan opettaja kirjoitti päiväkirjaa. Opintojakson lopuksi kaikki opiskelijat vastasivat avoimeen haastatteluun. Päiväkirja ja haastattelu analysoitiin kvalitatiivisella sisällön analyysilla.
Päiväkirjan ja haastattelujen tuloksista ilmeni, että opettaja ja opiskelijat kokivat flipped classroom menetelmän innostavaksi ja motivoivaksi. Opintojaksolle osallistuneet opiskelijat kokivat menetelmän edistävän oppimista ja lisäävän itsenäistä opiskelua. Negatiivisena asiana opiskelijat kokivat tuntien vähäisen määrän sekä itsearvioinnin.
Tuloksista käy ilmi, että opettaja kuvaa flipped classroom menetelmän käytöstä positiivisia, negatiivisia ja kehitettäviä ajatuksia. Menetelmä innosti opettajaa, mutta merkittävää eroa opiskelijoiden kädentaitojen harjoittelussa opettaja ei kokenut verrattuna aikaisempiin kokemuksiinsa.