Ummessaolokauden pituuden ja rotavirus-rokotuksen vaikutus vasta-aineiden pitoisuuteen ternimaidossa Koskenojan tilalla

Abstract

Ternimaito on vastasyntyneen vasikan tärkeintä ensiravintoa, josta vasikka saa energiaa kasvuun ja vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Vasta-aineet eli immunoglobuliinit eivät siirry vasikan verenkiertoon istukan kautta, joten ternimaito on ainoa vaihtoehto saada vasikan elimistölle suoja taudinaiheuttajia vastaan. Työn tavoitteena oli selvittää Koskenojan tilalla ummessaolokauden pituuden sekä rotavirusrokotteen antoajankohdan vaikutus ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen. Alun perin tietoja alettiin kirjaamaan ylös hyvän ternimaidon laadun varmistamiseksi vastasyntyneille vasikoille. Ummessaolokauden pituuden merkitystä ternimaitoon on tutkittu jonkin verran, mutta rotavirusrokotuksen vaikutuksia ternimaitoon taas vähän. Tässä tutkimuksessa käytettyä aineistoa alettiin keräämään 2015 tammikuussa ja lopetettiin 2017 helmikuussa. Yhteensä aineistossa on 294 ternimaitonäytteen tiedot, joten määrä on pieni suhteessa virallisten tahojen suorittamiin tutkimuk-siin. Ternimaidon vasta-ainepitoisuutta mitattiin optisella mittalaitteella refrakto-metrillä, jonka toiminta perustuu valon taittumiseen ternimaidossa olevasta kiinto-aineksesta. Tuloksissa ternimaidon vasta-ainepitoisuudet vaihtelivat 11−32 Brix %-yksikön välillä, keskiarvo oli 21,5 Brix % eli luokiteltuna laadultaan hyvää ternimaitoa. Ummessaolokauden pituudella näytti olevan vaikutusta vasta-aineiden pitoisuuteen. Pidemmän ummessaoloajan omaavat lehmät lypsivät korkeamman vasta-ainepitoisuuden ternimaitoa. Rotavirusrokotteen annon ajankohdalla tulosten mukaan näyttäisi olevan merkitystä ternimaidon vasta-ainepitoisuuteen. Lehmät, jotka olivat saaneet rokotteen 3 viikkoa ennen poikimista, jolloin rokote oli suhteellisen tuoreena veressä, lypsivät vasta-ainepitoisuudeltaan parempaa ternimaitoa.

For a neonatal calf, colostrum is the first, and most important feed that contains energy for growth and antibodies against pathogens. Antibodies, in other words immunoglobulins, do not penetrate the placenta into calves’ blood circulation. So, the best option to get immunity and essential growth factors is with maternal co-lostrum. The aim of this thesis was to examine the effects of the length of the dry period and the rotavirus vaccination date on the concentration of immunoglobulins in colostrum on Koskenoja’s farm. From the January 2015, the immunoglobulin content of colostrum was measured to ensure good quality colostrum for neonatal calves. The data that is used in this thesis was gathered from January 2015 to February 2017. Altogether there are 294 samples of colostrum in this material. The quantity of this material is quite minor compared to larger research projects. Colostrum an-tibodies were measured using a refractometer, which is an optical instrument that is based on refraction of colostrum solids. In the results, colostrum’s antibodies varied between 11−32 % Brix and the average was 21.5 % Brix which presents good colostrum. The length of the dry period affected antibodies in colostrum. The cows that had a longer dry period had also more antibodies in their colostrum. According to the results obtained from the rotavirus vaccination, the timing of the vaccination has an influence on the level of antibodies in colostrum. Cows that had been vaccinated 3 weeks before calving, while the vaccination was relatively fresh in the blood, had a higher level of antibodies in their colostrum.