Työkierrossa olleiden sairaanhoitajien kokemuksia työkierrosta

Abstract

Tämän päivän työelämässä sairaanhoitajan työssä tarpeellisia taitoja ovat yhteistyö ja verkostoituminen. Työkierron avulla voidaan laajentaa sairaanhoitajien työnkuvaa ja edistää muutosvalmiutta, joustavuutta ja ammatillista osaamista. Työkierrosta hyötyvät sekä sairaanhoitajan oma osasto että työkierto-osasto. Kokeneiden sairaanhoitajien ammatillinen kehittyminen työkierron ja osaamisen arvostamisen kautta liittyvät myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Helsingin Meilahden alueelle rakennettavan Uuden Lastensairaalan ryhtymään hankkeeseen, jonka tavoite on täyttää magneettisairaalamallin laatuvaatimukset.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työkierrossa olleiden sairaanhoitajien osaamisen hyödyntämistä työkierron jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa henkilökunnan osaamisen kehittämiseksi. Tavoitteena oli myös kehittää työkiertoa osana toiminnan kehittämisestä.

Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin esitestatun verkkokyselylomakkeen avulla työkierrossa olleilta, ja työkierron jälkeen omalle osastolleen palanneilta sairaanhoitajilta. Kysely lähetettiin 99:lle sairaanhoitajalle, jotka työskentelevät seuraavilla HUS Lasten ja nuorten sairauksien (LaNu) tulosyksikköön kuuluvilla osastoilla: Lastenklinikan Leikkaus- ja anestesiaosasto, Lasten teho-osasto K9, Vastasyntyneiden teho-osasto K7, Pienten lasten kirurginen osasto K6, Lasten sydänosasto K4, Jorvin sairaalan vastasyntyneiden osasto L2 ja Kätilöopiston sairaalan vastasyntyneiden osasto V37. Vastauksia saatiin 38 kappaletta, vastausprosentti oli 38 %.

Tutkimustulosten mukaan työkierrossa olleiden, ja työkierron jälkeen omalle osastolleen palanneiden sairaanhoitajien (n=38) työkierrossa hankittua osaamista ei hyödynnetä niin tehokkaasti kuin olisi mahdollista. Työkiertoon lähdön tulisi olla suunnitelmallista ja vapaaehtoista, ja lähiesimiesten tulisi kannustaa alaisiaan työkiertoon nykyistä aktiivisemmin. Kiinnostava jatkotutkimushaaste olisi selvittää kvantitatiivisen tutkimuksen ja yksilöhaastattelujen pohjalta tehdyn sisällönanalyysin avulla tarkemmin sairaanhoitajien ja lähiesimiesten käsityksiä työkiertoon lähtöön vaikuttavista tekijöistä, ja etenkin siitä, kuinka sairaanhoitajien työkierrossa hankkimaa osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin.

The ability to network, and cooperate are among the most essential skills any contemporary nursing professional can have. It is possible to expand nurses’ job descriptions by performing job rotation. Furthermore, job rotation may have a positive influence to nurses’ willingness to change, flexibility, and professional competence. Both nurses’ own ward, and job rotation ward benefit from job rotation. Professional development of experienced nurses is also related to Hospital District of Helsinki and Uusimaa’s (HUS) building project, as the New Children’s Hospital is aiming to attain The Magnet® hospital status.

The purpose of this Master’s Thesis was to obtain information, and clarify how nurses’ competency, and gained knowledge and new skills are utilized after job rotation. More specific aims were to produce information for nurses’ professional development, and to examine how job rotation can be developed as a part of performance development.

The method used was quantitative research. A pre-tested electronic questionnaire was sent to 99 nurses who had participated job rotation, and returned to their own wards after job rotation period. The nurses were from following HUS Children’s Hospital’s wards: Operating and Anesthesia Unit, Intensive Care Unit K9, Neonatal Intensive Care Unit K7, Neonatal and Infant Surgery Ward K6, Paediatric Cardiac Ward K4, Jorvi Hospital’s Neonatal Ward L2, and Kätilöopisto Maternity Hospital’s Neonatal Ward V37. There were 38 respondents, and the response rate was 38 %.

According to the results from the analysis nurses’ (n=38) skills, ideas, and knowledge from job rotation period is not utilized as efficiently as possible. Job rotation should be carefully structured with an end goal, and job rotation should always be practised on voluntary basis. Ward managers could also be more active, and encourage their subordinates to participate job rotation.

Additional research should be done to clarify nurses’ and ward managers’ perceptions of reasons which may affect to nurses’ willingness for job rotation. Qualitative research, and content analysis based on individual interviews could reveal important additional information how willingness to job rotation could be enhanced, and how benefits of job rotation could be utilized more effectively than now.