Varmistukseen lähetettyjen huumausaineseulontojen tulokset - onko vääriä positiivisia?

Abstract

Terveydenhuollossa käytettävä huumetestaus tehdään tavallisesti kaksivaiheisena; ensivaiheen huumeseulontatestin positiiviset tulokset lähetetään varmistettavaksi luotettavalla varmistusanalyysillä. Vaikka ensivaiheen testi on nopeampi ja epävarmempi kuin varmistusanalyysi, voidaan terveydenhoidollisessa testauksessa perustelluista syistä ja tietyissä tilanteissa, kuten pitkäkestoisessa hoidossa olevan potilaan seurannassa, jättää varmistusanalyysi tekemättä. Silloin on tunnettava käytetyssä seulontatestissä olevat epävarmuustekijät sekä saadun tuloksen käyttöön liittyvät rajoitteet.

Huumausainetestiä pyydettäessä on arvioitava mahdollisimman tarkkaan seuraukset, jotka voivat tulla potilaalle mahdollisesta positiivisesta seulontatuloksesta välittömästi tai myöhemmässä vaiheessa. Esimerkiksi voidaan harkita päihdehuollon asiakkaan hoitovastuun siirtämistä yksiköstä toiseen tai lastensuojelun asiakkaan lasten tapaamisoikeuden rajoittamista. Näitä arvioidessa on olennaista tuntea ensivaiheen analyysimenetelmien toimivuuteen liittyvät tekijät, niiden mahdolliset virhelähteet sekä tilanteet, jotka johtavat huumausainetestin suorittamiseen. Näiden asioiden tunteminen ovat edellytyksenä, jotta voidaan suorittaa mahdollisimman luotettavaa laboratorioanalytiikkaa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Fimlab Laboratoriot Oy:ssä käytettävien ensivaiheen immunologisten huumausaineseulontamenetelmien luotettavuutta. Ensivaiheen seulontatulokset lähetetään varmistukseen, jossa selviää, onko ensivaiheen seulonta antanut väärän positiivisen tuloksen osoittamalla ensivaiheen seulonnassa mitatun huumausaineen läsnäolon varmistusanalyysissa. Oikeita positiivisia tuloksia verrattiin vääriin positiivisiin tuloksiin laskemalla kustakin seulonnasta saatujen testien määrät sekä suhdeluvut vastaaviin testeihin. Tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja niitä voidaan käyttää pohjana huumausaineseulontaan liittyviä jatkotutkimuksia suunnitellessa. Tulokset kirjattiin opinnäytetyön loppuun. Opinnäytetyössä raportoitiin myös tärkeimmät huumausainetestien virhelähteet ja kuvailtiin tarkasti käytössä olevat immunologiset nalyysimenetelmät.

Työ suoritettiin noin kolmen kuukauden aikana tutkituista huumausainenäytteistä (727 näytettä ajalta 1.10.2015 – 31.12.2015), jotka oli merkitty Excel-tiedostoon. Tiedostosta on poistettu potilastiedot yksityisyyden ja potilasturvallisuuden takaamiseksi

Drug testing used in social welfare and health care industry is usually performed in two phases; the results of the first phase drug screening tests are sent for a reliable confirmation analysis. Although the first phase testing is faster and more unreliable than the confirmation analysis, the confirmation analysis can in certain situations for justified reasons be excluded when performing healthcare tests. One of these reasons include monitoring a patient in a long-term medical treatment. In these cases it is important to know the uncertainty factors that are present in screening tests, as well the limitations of the use of obtained results.

When a drug screening test is requested, healthcare professionals must evaluate as precisely as possible any consequences that may follow from positive screening results. These consequences can appear immediately or at later time in a patient’s life. For example the patient who is a customer of substance abuse counseling services, can have the medical treatment responsibility transferred into another unit, or a customer of child protective services can have their visiting rights limited. Knowledge of functionality, precision and sources that cause false results in first phase analysis is vital as well as evaluating the situations that result in drug analysis test to take place. When these aspects are taken into consideration, reliable analysis with precise results can be performed.

The purpose of this study was to examine and clarify the reliability of the first phase immunological drug screening methods used in Fimlab Laboratoriot Oy. The first phase results are sent to the confirmation analysis, which determines the presence of drug measured in the first phase drug analysis. The absence of a drug in the confirmation analysis leads to a false positive result. Positive results obtained from confirmation analysis were compared to false positive results by calculating the amount and ratio of false positives compared to the total amount of corresponding test results. The results can be considered referential and can be used for planning follow-up research regarding drug screening methods. The results are presented at the end of the thesis. This study also presents the most important sources of errors from drug screening tests and depicts immunological analysis methods in use.

Drug screening results were examined and calculated from a document file (Excel) containing samples from a timespan of three months (727 samples during a period of 1.10.2017 – 31.12.2017). Patient information was removed from the file to ensure patient privacy and security.