Elämänlaatua ja hyvinvointia muistiyksikössä : TunteVa® -toimintamalli hyvinvoinnin apuna

Abstract

Opinnäytetyön punaisena lankana on kahden eri tutkinto-ohjelman opiskelijan tiedon ja osaamisen yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää muistiyksikön toimintaa TunteVa® -toimintamallin mukaiseksi sekä samalla kartoittaa muistisairaiden asukkaiden elämänlaatua ja työntekijöiden hyvinvointia. Tavoitteena oli muistisairaan ihmisen elämänlaadun parantaminen ja sitä kautta myös työntekijöiden hyvinvoinnin vahvistuminen.

Tutkimus toteutettiin käytännönläheisenä toimintatutkimuksena, jonka lähtökohtana oli muistiyksikön kehittäminen. Tutkimusaineistoa kerättiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Työhyvinvoinnin kartoittamiseksi aineistoa kerättiin kyselylomakkeilla. Muistisairaiden asukkaiden elämänlaatua arvioitiin MIKE – havainnoinnin avulla. Muistisairaan elämänlaadun osalta keskeinen käsite oli TunteVa® -menetelmä. Työhyvinvoinnin osalta keskityttiin itse työntekijään, työyhteisöön sekä esimiestoimintaan.

Työntekijät suoriutuivat perustehtävästään eli muistisairaiden ihmisten hyvästä hoidosta ammattimaisesti eivätkä antaneet huonon työilmapiirin vaikuttaa muistisairaiden asukkaiden elämänlaatuun. Toimintatutkimuksessa ilmeni yhteisiä tekijöitä, jotka edistivät tai heikensivät sekä muistisairaan ihmisen elämänlaatua että työntekijöiden hyvinvointia: koulutus, hoito- ja työympäristö, henkilökunnan vaihtuvuus sekä osallistuva johtaminen.

The common thread of the thesis was to combine the knowledge and competence of two students in different degree programs into a functional whole. The meaning of the study was to develop the memory unit's functionality in accordance with the TunteVa® model and at the same time map out the quality of life of the demented and the well-being of the employee. The aim was to improve the quality of life of the demented person and thereby also to strengthen the well-being of the employees.

The research was carried out as a pragmatic action study, of which the starting point was the development of the memory unit. The research material was collected both by qualitative and quantitative methods. In order to map out the well-being at work, the material was collected by questionnaires. The quality of life of the people with memory disorders was assessed by MIKE observation. In terms of the quality of life of people suffering from memory disorders, the key concept was the TunteVa® method. In terms of the well-being at work, the focus was on the employee, the work community and the supervisor.

The employees performed their basic tasks (the good care of the demented persons) professionally and did not let the poor working environment affect the quality of life of the demented persons. The study showed common factors that promoted or weakened both the quality of life of the demented persons and the well-being of the employees: education, care and work environment, staff turnover and participating management.