Aistit huomioiva esteettömyyskartoitus Rinnekodin päivätoimintakeskuksissa

Abstract

Opinnäytetyömme aiheena oli selvittää, miten erilaiset aistien häiriöt kannattaa ottaa huomioon esteetöntä tilaa suunniteltaessa. Painotimme työssämme näkö-, kuulo- ja tuntoaistin merkitystä, sillä ne ovat pääasialliset aistit, joilla tilaa koetaan ja havainnoidaan. Teoreettinen viitekehyksemme liittyy juuri näihin aisteihin sekä sensorisen integraation häiriöön. Yhteistyökumppanimme Rinnekoti valitsi opinnäytetyötämme varten kaksi päivätoimintakeskustaan, Poijun ja Meripihkan, joihin teimme aistien häiriöt huomioivat esteettömyyskartoitukset. Poijun ja Meripihkan palvelunkäyttäjät ovat kehitysvammaisia ja/tai autismikirjon henkilöitä. Kartoitusten tavoitteena oli tuottaa tiloihin kehitysideoita, jotka olisivat helposti toteutettavissa.

Kartoituksessa käytimme Satakunnan ammattikorkeakoulun, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Suomen erityisherkät ry:n yhteistyön tuloksena laadittua aistit huomioiva esteettömyyskartoitus -lomaketta, jota muokkasimme sopimaan paremmin omiin tarkoituksiimme. Kartoituksen tukena käytimme myös kameraa, lämpö-, äänenvoimakkuus- sekä valaistusvoimakkuusmittareita. Kartoitusten pohjalta muotoilimme henkilökunnalle viisi haastattelukysymystä, joiden tarkoituksena oli tarkentaa ja selventää kartoituksissa esille nousseita huomioita.

Poijun ja Meripihkan tilat olivat paikoitellen hämärät. Meripihkassa kontrasteja oli hyödynnetty vähemmän kuin Poijussa. Molemmissa yksiköissä oli muutamia visuaalisia ja auditiivisia häiriötekijöitä, kuten tavaroiden sekalainen järjestys sekä ilmastoinnin humina. Meripihkassa oli viileämpää kuin Poijussa. Kaiken kaikkiaan molempien tilat olivat miellyttävät. Annoimme eniten kehitysideoita valaistuksen ja kontrastien parantamiseen sekä häiriötekijöiden vähentämiseen. Muutama kehitysidea koski myös käyttäjien turvallisuuden parantamista.

The purpose of our Bachelor’s Thesis was to find out how sense perception disorders could be taken into account in accessible space planning. We focused on sight, hearing and tactile sense because they are the main senses for perceiving the space. The theory is based on literature on these senses and sensory integration disorder. The collaborator of our Bachelor’s Thesis was Rinnekoti, which is a private retardation field actor. They chose two of their day activity centres, Poiju and Meripihka, where surveys were executed and where the service users have developmental disabilities and autism. The main goal was to come up with easily implementable improvement ideas.

A form made by University of Applied Scienses of Satakunta. Autism and Asperger asso-ciation and Highly Sensitive People of Finland ra was used in the mappings. We modified the form to suit our purposes better. In the mappings we took photographs and measured temperature, illuminance and sound volume. Based on our mappings we made an inter-view with five questions for the personnel in both centres. The purpose of the questions was to back up our observations of the spaces.

One of the observations was that in both centres there were dim spaces. There were less contrasts used in Meripihka’s spaces than in Poiju’s. There were some visual and auditory distractions in both day activity centres, for example items lying around and air condition-ing humming. Meripihka’s spaces had lower temperature than Poiju’s. All in all, both day activity centres had pleasant spaces. Most of our development ideas were about improving lighting and contrasts, and reducing the distractions. A few ideas also concerned improving the safety of the service users.