Uuden isyyslain toimivuus viranomaisten näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyö käsittelee uuden isyyslain keskisimpiä muutoksia ja niiden vaikutuksia Pohjanmaalla toimivien viranomaisten toimintaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, kuinka vuonna 2016 voimaan astunut isyyslaki on otettu vastaan ja ovatko lain mukana tuomat muutokset olleet toimivia. Opinnäytetyössä oli selvitettävänä isyyslain suurin muutos koskien isyyden tunnustamista ennen lapsen syntymää. Teoreettinen viitekehys tässä opinnäytetyössä koostuu oikeuskirjallisuudesta, pääasiassa perheoikeuteen liittyvästä lainsäädännöstä ja lainvalmisteluista koostuvista materiaaleista. Lisäksi olen perehtynyt tutkimusaiheeseen erilaisten tilastojen ja viranomaisten verkkosivujen materiaalien perusteella. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsittelen isyyden ja lapsen aseman taustaa, tarkastelen lain suurimpia muutoksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Teoriaosuudessa kerrotaan lisäksi tarkemmin uudesta isyyslaista ja isyyden selvittämisen eri vaiheista. Opinnäytetyön empiirisen osuuden toteutin haastatteluilla. Haastattelin Pohjanmaalla isyydenselvittämisprosessin eri vaiheissa toimivia viranomaisia, kolmea lastenvalvojaa, Pohjanmaan käräjäoikeuden kahta käräjätuomaria ja Länsi- Suomen maistraatin toimistosihteeriä. Lastenvalvojien ja Länsi-Suomen maistraatin haastattelut suoritettiin teemahaastatteluilla viranomaisten työpaikalla. Pohjanmaan käräjäoikeuden tiedonkeruu toteutettiin sähköpostin välityksellä käräjätuomareiden työkiireiden vuoksi. Haastatteluilla saatiin tutkittavasta aiheesta hyvin tietoa Pohjanmaalla toimivien viranomaisten näkökulmasta. Uusi isyyslaki (L 11/2015) oli odotettu uudistus Pohjanmaalla. Positiivisina asioina esille tulivat lapsen ja isän oikeuksien paraneminen ja isyyden tunnustamisten helpottuminen tilanteissa, joissa isyys on selvä. Uusi laki osaltaan herätti viranomaisissa yhteneväisesti negatiivisia asioita. Mieltä askarruttivat terveydenhuollon juridinen osaaminen ja taito osata havaita sosiaaliset tarkoitusperät isyyden tunnustamisessa.

This thesis examined the most recent changes in the Paternity Act and their implications for the authorities in Ostrobothnia. The aim of the thesis was to find out how the new Paternity Act has started to work and whether the legislative changes have been effective. The focus of the thesis was the major changes in the Paternity Act concerning recognition of paternity before childbirth.

The theory for this thesis consists of legal literature, mainly of the family law and government proposals. The theoretical study of the thesis examines the background of paternity and child status and the major changes in the law and the factors influencing them. In addition, also reviews details of the new paternity law and the different phases of paternity settlement.

The empirical material was collected by interviewing authorities in Ostrobothnia. The interviewees included at Three Child Protection Officers, Representation of the Ostrobothnia District Court and the West Finland Local Register Officers.

The interviews gave a lot of information. The New Paternity Act (L 11/2015) was an expected reform in Ostrobothnia. The authorities considered improvement of the rights of the child and father as a good change. They also liked the simplified process of the recognition of paternity in situations where paternity is clear. Negative issues also came up. The authorities were concerned about the legal expertise of the health care personnel and the ability to recognize social objectives in recognition of paternity.