Turvapaikanhakijan oikeusavun muutokset

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään ulkomaalaislain (301/2004) ja oikeusapulain (257/2002) muutoksia turvapaikanhakijan oikeusavun näkökulmasta. Kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten määrä on kasvanut merkittävästi ja se on ollut haaste Suomen turvapaikkajärjestelmälle. Vuonna 2015 hakemusten määrä oli 32 478 ja edellisenä vuonna vastaavien hakemusten määrä oli vain 3 651. (HE 32/2016 vp, 3.)

Ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin on tehty muutoksia vuoden 2016 lopulla. Keskeisimmät muutokset kansainvälistä suojelua hakevan oikeusapuun ovat oikeusavun rajaaminen sekä avustajan kelpoisuutta koskeva säännös. Ennen kyseisiä muutoksia kansainvälistä suojelua hakeva sai lähes automaattisesti oikeusapua jo asian käsittelyn hallintovaiheeseen. Käsittelyn ollessa hallintovaiheessa hakija sai valita vapaasti avustajakseen joko yksityisen, tai julkisen oikeusavustajan. Aiemmin myös muu lakimieskoulutuksen saanut henkilö kuin julkinen oikeusavustaja, asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja pystyi toimimaan avustajana.

Mielenkiinto opinnäytetyöhön heräsi ammattiharjoitteluni aikana Oulun oikeusaputoimistossa. Ammattiharjoitteluni aikana näin, kuinka kansainvälistä suojelua hakevien asioiden käsittely eteni ennen 1.9.2016 voimaan tulleita lakimuutoksia. Työlläni ei ole toimeksiantajaa.

Tarkoituksenani on selvittää lainopillisen tutkimusmenetelmän avulla, miten ulkomaalaislain ja oikeusapulain muutokset vaikuttavat turvapaikanhakijan oikeusapuun. Sovelletun tietoperustan pohjana ovat ulkomaalaislaki ja oikeusapulaki. Lisäksi olen täydentänyt tietoperustaa haastattelemalla Oulun oikeusaputoimiston henkilökuntaa.

Opinnäytetyöstä selviää, että kansainvälistä suojelua hakevien asiakkaiden määrä oikeusaputoimistoissa on kasvanut. Yksityiselle avustajalle maksettavaan asiakohtaiseen palkkioon siirtymisestä ei ole vielä tarpeeksi käytännön esimerkkejä tai kokemuksia oikeusaputoimistoissa. Voidaan kuitenkin olettaa, että jatkossa oikeusaputoimistojen suorittama palkkionmaksu tulee selkeytymään asiakohtaisen palkkionmaksun myötä.

Mikäli Suomeen tulee uusi turvapaikka-aalto, olisi aihetta hyvä tutkia uudestaan. Hakijoiden määrä on tällä hetkellä tasaantunut eikä lakimuutoksilla ole nyt enää niin suurta merkitystä oikeusaputoimiston kannalta.

This thesis processes the legislative changes in Aliens Act (301/2004) and Legal Aid Act (257/2002) from the point of an asylum seeker’s legal aid. In 2015 the number of applications for asylum was 32 478 whereas the number of similar applications in the previous year was only 3 651. The number of applications has significantly increased and it has been a challenge for the Finnish immigration system.

Legislative changes for the Aliens Act and Legal Aid Act were made in the end of 2016. The most important changes to asylum seeker’s legal aid are the limitation of legal aid and the com-petence of the legal adviser. Before the legislative changes asylum seekers were almost automatically provided with legal aid for regarding the administrative and court process. The applicant was free to choose either a private or a public legal adviser for the administrative process. Before the legislative changes, it was possible that the legal adviser was other than a public legal adviser, attorney or an authorized attorney-in-law.

The author’s interest for the thesis raised during professional training at Oulu Legal Aid Office. During the professional training, it could be seen how the asylum seeker’s cases were progressed before the legislative changes. The thesis does not have a principal commissioner.

The purpose of the thesis was to find out how the legislative changes of Aliens Act and Legal Aid Act affected to the asylums seeker’s legal aid. I’m using legal research method to find some answers for this thesis research problem. The theoretical background was based on the Aliens Act and Legal Aid Act. The theory section was supplemented by interviews with staff at the Oulu legal aid office.

The thesis reveals that the number of asylum seeker clients has increased in the legal aid office. There are not enough practical examples or experiences in legal aid office about a new way of paying reward to private legal adviser. However, it can be assumed that in the future the reward paid by legal aid offices will be simpler than what it has been.

If there is a new asylum seeker wave in Finland, it would be good to investigate this subject again. The number of applicants has now stabilized and legal changes are no longer so important from the point of legal aid office.