Kahden eri kinesioteippaustekniikan lyhytaikaiset vaikutukset hyppysuoritukseen
Toivola, Juuli; Välikangas, Jonna (2017)
Toivola, Juuli
Välikangas, Jonna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317811
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112317811
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa kinesioteippauksen vaikutuksista alaraajojen suorituskykyyn. Tarkoituksena oli selvittää kinesioteippauksen lyhytaikaisia vaikutuksia staattiseen ja kevennyshyppyyn. Opinnäytetyö toteutettiin kokeellisena tutkimuksena, jossa tutkittiin kahden eri teippaustekniikan vaikutuksia hyppysuoritukseen. Tutkimusjoukko koostui seitsemästä hyppytaustan omaavasta koehenkilöstä. Testit toteutettiin satunnaistetussa järjestyksessä ja kaikki vaikuttavat tekijät standardoitiin. Koehenkilöt testattiin ilman teippiä, teipillä ilman venytystä ja venytetyllä teipillä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että koehenkilöiden kehon painopisteen nousukorkeuden keskiarvo oli suurempi ilman kinesioteippausta. Kehon painopisteen nousukorkeudessa havaittiin yksilöllisiä eroja teippaustekniikoiden välillä, mutta erot eivät olleet tuloksellisesti merkittäviä. Suurimmalla osalla koehenkilöistä kehon painopisteen nousukorkeus oli parempi venytetyn teipin kanssa verrattuna teippiin ilman venytystä. Yhteenvetona tuloksista ei tullut esille merkittäviä eroja testikerrasta tai teippaustekniikasta riippumatta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan olettaa, että kinesioteipillä ei ole merkittävää vaikutusta kehon painopisteen nousukorkeuteen hyppysuorituksessa. Tulokset mukailivat aiempien tutkimusten tuloksia. Kinesioteippaus vaikuttaa aina yksilöllisesti, joillakin mahdollisesti parantaen suoritusta. Tulosten perusteella kinesioteippauksen käytöllä ei näyttäisi olevan merkittävää haittaa suoritukseen. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään eri teippaustekniikoiden sekä kinesioteippauksen pidempiaikaisten vaikutusten tutkimista. Lisäksi voitaisiin tutkia kinesioteippauksen vaikutusta asettamalla teippaukset eri kohtaan kehossa.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että koehenkilöiden kehon painopisteen nousukorkeuden keskiarvo oli suurempi ilman kinesioteippausta. Kehon painopisteen nousukorkeudessa havaittiin yksilöllisiä eroja teippaustekniikoiden välillä, mutta erot eivät olleet tuloksellisesti merkittäviä. Suurimmalla osalla koehenkilöistä kehon painopisteen nousukorkeus oli parempi venytetyn teipin kanssa verrattuna teippiin ilman venytystä. Yhteenvetona tuloksista ei tullut esille merkittäviä eroja testikerrasta tai teippaustekniikasta riippumatta.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan olettaa, että kinesioteipillä ei ole merkittävää vaikutusta kehon painopisteen nousukorkeuteen hyppysuorituksessa. Tulokset mukailivat aiempien tutkimusten tuloksia. Kinesioteippaus vaikuttaa aina yksilöllisesti, joillakin mahdollisesti parantaen suoritusta. Tulosten perusteella kinesioteippauksen käytöllä ei näyttäisi olevan merkittävää haittaa suoritukseen. Jatkotutkimusehdotuksena esitetään eri teippaustekniikoiden sekä kinesioteippauksen pidempiaikaisten vaikutusten tutkimista. Lisäksi voitaisiin tutkia kinesioteippauksen vaikutusta asettamalla teippaukset eri kohtaan kehossa.