VARHAISKASVATTAJA OMAHOITAJANA : Sillanrakentajana lapsen, vanhemman ja varhaiskasvattajan välillä

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvattajien näkemyksiä omahoitajuuden vaikutuksesta lapsen sopeutumisessa päiväkotiin, sekä lisäksi tutkia lapsen ja varhaiskasvattajan välisen kiintymyssuhteen näkymistä omahoitajuutta toteuttaessa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja aineiston keräämiseen käytettiin kyselylomaketta, jossa oli avoimet kysymykset, jotta vastaukset olisivat mahdollisimman laajoja. Tutkimukseen osallistui neljän eri päiväkodin varhaiskasvattajat. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin omahoitajuutta sekä kiintymyssuhdeteoriaa. Tutkimustulokset osoittavat omahoitajan roolin tärkeyden varsinkin alle kolmivuotiaiden ryhmässä ja varhaiskasvatuksen alkaessa. Huolimatta siitä, että omahoitajuutta on toteutettu jo useita vuosia, aiheuttaa se välillä hämmennystä päiväkodeissa, muun muassa kyseisen työtavan sovittaminen arkeen koettiin haastavana. Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön sujumisen koettiin olevan oleellinen tekijä lapsen onnistuneeseen päivähoitoon. Lisäksi toissijaisella kiintymyssuhteella on suuri merkitys. Lapsella täytyisi olla onnistunut kiintymyssuhde vanhempaansa, jotta toissijainen kiintymyssuhde varhaiskasvattajaan voisi syntyä.

The aim of this bachelor's thesis was to determine early childhood educators’ views on the effects of primary nursing on children’s adjustment to kindergarten, as well as to examine, how the attachment relationship between a child and an early childhood educator can be seen in primary nursing. The study was conducted as qualitative research, and the material was gathered using a questionnaire, which had open-ended questions to ensure that the answers were as comprehensive as possible. Early childhood educators from four kindergartens participated in the study. Primary nursing and attachment theory served as the theoretical framework of the study. The results of the research indicate that the role of primary nursing is important especially in the group of children under the age of three and in the beginning of early childhood education. Despite the fact that primary nursing has been practiced for several years, at times it still causes confusion in kindergartens. For instance, implementing primary nursing into daily life was seen as challenging. Smooth co-operation with parents was regarded as an essential factor in the successful daycare of children. In addition, a secondary attachment relationship is of great importance. A child should have a successful attachment relationship with a parent, so that the child could develop a secondary attachment relationship with an early childhood educator.