Deliriumin ennaltaehkäisy ja lääkkeetön hoito tehohoitotyössä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksena kansainvälistä näyttöön perustuvaa tietoa aistitoimintojen yhteydestä deliriumiin ja siihen kohdistuvasta hoitotyöstä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin käyttämällä sähköisiä tietokantoja ja manuaalista hakua. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää tehohoitotyötä.

Opinnäytetyöhön valittujen tutkimusten mukaan 20–83 % tehohoidossa olleista potilaista oli kokenut deliriumin ja kokemukset siitä oli epämiellyttäviä. Tutkimuksissa raportoituja deliriumin oireita olivat ahdistus ja levottomuus, erilaiset harhakokemukset, unihäiriöt, pelkotilat, eristäytyminen sekä kommunikaatiovaikeudet.

Ennaltaehkäisemällä voidaan vähentää 30–40 % deliriumin esiintyvyydestä. Deliriumia voidaan ehkäistä orientoimalla potilasta, ylläpitämällä potilaan uni-valverytmiä, hyödyntämällä apuvälineitä, edistämällä kommunikaatiota ja vaikuttamalla ympäristötekijöihin. Lääkkeettömiä hoitotyön keinoja deliriumin hoidossa ovat toimiva vuorovaikutus, erilaiset rentoutusmenetelmät, musiikkiterapia, potilaan aktivointi ja moniammatillinen yhteistyö.

The purpose of this thesis was to describe international evidence-based knowledge about the function of senses connected to delirium and nursing of it based on the describing literature review on the subject. The thesis was implemented by using the method of descriptive literature review. The material was collected by using digital databases and manual search. The data was analysed by using qualitative content analysis. The aim of this thesis was to improve intensive care nursing.

According to the survey 20–83 % of the patients who had experienced delirium in the intensive care unit, described their experience as very unpleasant. The described symptoms of delirium were anxiety and agitation, experiences of delusions, sleep disorders, feelings of fear, isolation and impairment of communication.

Through preventive nursing measures delirium can be reduced by 30–40 %. It can be prevented by orientating the patient, maintaining the patient’s sleep-wake rhythm, using aids, encouraging communication and decreasing environmental disturbances. Nonpharmacological treatments in nursing are good interaction, methods of relaxation, music therapy, activating the patient and multi-professional co-operation.