Teoriasta toimintaan : Monikulttuurisuushankkeen jalkauttaminen päiväkodin arkeen

Abstract

Tämä opinnäytetyö oli toiminnallinen kehittämistyö. Opinnäytetyöskentelyn tavoitteena oli juurruttaa päiväkodin arkeen S2-lasten kielellisten valmiuksien tukeminen ja innostaa ja motivoida päiväkodin henkilökuntaa hyödyntämään S2-lapsille suunnatun kielikerhotoiminnan myötä koottua materiaalipakettia myös koko ryhmän toiminnassa. Tavoitteena oli, että S2-lapsille tarkoitetusta kielikerhosta tulisi osa päiväkodin arkea. Kielikerho toteutettiin keväällä 2017 yhdessä riihimäkeläisessä päiväkodissa. Kielikerhoon osallistuneet lapset olivat iältään 4-5 -vuotiaita ja kielikerho kokoontui kerran viikossa.

Ajatus kielikerhotoiminnan aloittamiseksi lähti Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä käynnissä olleesta Opetushallituksen rahoittamasta KULTA TOIVO -hankkeesta. Tarve hankkeelle nousi Riihimäen varhaiskasvatuksen henkilöstöltä, joka oli määrittänyt monikulttuurisuuden huomioimisen sellaiseksi alueeksi, jolla koetaan osaamisvajetta. Hankkeessa työskentelevä toinen ohjaaja keskittyi monikulttuurisuuden tukemiseen hankkeen päiväkodeissa ja toinen oli S2-ohjaaja.

Toteutin kolme kielikerhoista S2-hanketyöntekijän kanssa ja kuusi itsenäisesti. Toiminnan aikana kokosin 15 eri tehtävää sisältävän materiaalipaketin henkilöstön käyttöön. Materiaalipaketti on tämän opinnäytetyön liitteenä. Materiaalipaketin alussa on myös lyhyt teoriaosuus. Esittelin toimintaani kevään aikana muulle päiväkodin henkilökunnalle ja keskustelin kielikerhon toteutukseen liittyvistä seikoista heidän kanssaan. Toiminnan päätyttyä pyysin päiväkodin lastentarhanopettajilta kirjallista palautetta kielikerhotoiminnasta laadullisella strukturoidulla kyselylomakkeella. Sain palautetta myös lasten vanhemmilta.

Keskeisiä asiasisältöjä opinnäytetyössä ovat monikulttuurisuus varhaiskasvatuksessa, lapsen kielellinen kehitys, monikulttuuristen lasten kielellisen kehityksen tukeminen ja johtajuuden merkitys varhaiskasvatuksen kehittämisessä.

Päiväkodin henkilökunta koki kielikerhotoiminnan hyödylliseksi välineeksi monikulttuuristen lasten kielellisen kehityksen tukemisessa. Valmista materiaalipakettia pidettiin arkea helpottavana ja helppokäyttöisenä välineenä paitsi monikulttuuristen lasten kielellisten taitojen vahvistamiseksi, mutta myös koko ryhmän näkökulmasta. Myös lasten vanhemmat pitivät kielikerhotoimintaa hyvänä. Henkilöstö toivoi, että kielikerhotoiminta jatkuisi päiväkodissa ja osa heistä kertoi myös olevansa mahdollisesti jatkossa halukas ottamaan vastuuta sen toteutumisesta. Henkilöstö ilmaisi myös kiinnostuksensa osallistua edelleen monikulttuurisuutta käsitteleviin koulutuksiin, mikäli ne ovat mahdollisimman käytännönläheisiä.

This thesis was a functional development project. The purpose of this thesis was to stimulate the support of multilingual children's language skills and to inspire and motivate day-care staff to make use of the material package created during the project. The intention was that the activity would be part of the weekly routine of the day care center.The language club was started during the spring 2017 in a public daycare centre in Riihimäki. The children attending the language club were age 4 to 5 years. The language club met once a week.

The idea to start the language club activity started with the KULTA TOIVO -project funded by the Finnish National Board of Education, which took place in Riihimäki, Loppi and Hausjärvi. The need for the project rose from Riihimäki's early childhood educational staff, which had decided on the inclusion of multiculturalism for a region experiencing a skills gap. The project had two employees, one being a multicultural instructor and another S2 (Finnish as second language) instructor.

I held three language clubs with the S2 instructor and six independently. During my project I assembled a material package containing 15 different tasks. The material package is attached to this thesis. At the beginning of the material package there is also a short theoretical part. I informed the day-care staff about my activities and discussed issues related to the implementation of the language club with them. At the end of the course, I also asked the kindergarten teachers to give me feedback about my language club project with a structured qualitative questionnaire. I also received feedback from parents of the attending children.

Key topics in the thesis include multiculturalism in early childhood education, the child's linguistic development, support for the linguistic development of multicultural children and the importance of leadership in developing early childhood education.

The nursery staff experienced the language club activity as a useful tool for supporting multi-cultural children's linguistic development. The ready material package was considered a life-saving and easy-to-use tool not only for the linguistic skills of multicultural children but also for the whole group. The children's parents considered the activity as being useful for the children. Personnel hoped that language club activities would also in the future continue in the kindergarten and some of them also reported that they might be willing to take responsibility for its implementation. Personnel also expressed their interest in continuing to participate in multicultural training as long as it was very practical.