Hukan tunnistaminen terveydenhuollon vastaanottotoiminnassa
Salminen, Emma (2017)
Salminen, Emma
Hämeen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718313
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä työvaiheet tai toiminnot aiheuttavat lisäarvoa tuottamatonta aikaa eli hukkaa toimeksiantajan Rauman kaupungin sosiaali- ja terveysviraston terveyspalveluiden lääkärien ja hoitajien vastaanotolla. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten paljon hukkaa syntyi ajallisesti, mitkä asiat tuottivat hukkaa ja miten hukka on muuttunut kahden kartoituskerran välillä. Toimeksiantaja voi kehittää palveluprosessiaan tehokkaammaksi hyödyntämällä opinnäytetyön tuloksia.
Opinnäytetyö koostui kahdesta hukkatunnistimen (yksikössä tunnetaan nimellä hukkatutka) avulla tehdystä kartoituksesta. Molemmilla kartoituskerroilla menetelmänä käytetty hukkatunnistin on toimeksiantajan muokkaama alkuperäisestä versiosta. Toimeksiantaja toteutti syksyllä 2016 kaksipäiväisen kartoituksen hukan ilmenemisen selvittämiseksi ja keväällä 2017 toteutettiin toinen kartoitus tämän opinnäytetyön tekijän toimesta. Näiden kartoitusten aineistoja vertailtiin keskenään. Hukkatunnistin edustaa kvantitatiivista aineistonkeruumenetelmää, jota täydennet-tiin hyödyntämällä kvalitatiivista menetelmää.
Kartoitusten tulokset osoittivat, että kevään 2017 kartoituksessa hukkaa aiheutui yhden työntekijän suorittamaa työvuoroa kohden keskimäärin 47 minuuttia, mikä on lähes 17 minuuttia enemmän kuin syksyllä 2016. Huomattavasti hukkaa aiheuttivat tietojärjestelmät ja tutkimus- ja hoitolaitteet, ajanvaraus sekä henkilöstöstä johtuva työtehtävän viivästyminen. Hukan määrän kasvusta huolimatta tuloksista on havaittavissa, että työtehtävän keskeytymisten aiheuttamat hukkaminuutit ovat vähentyneet. Osallistujien kehitysehdotukset hukan vähentämiseksi osoittavat myös yk-sikön henkilökunnan halua kehittää palveluprosessia sujuvammaksi.
Opinnäytetyö koostui kahdesta hukkatunnistimen (yksikössä tunnetaan nimellä hukkatutka) avulla tehdystä kartoituksesta. Molemmilla kartoituskerroilla menetelmänä käytetty hukkatunnistin on toimeksiantajan muokkaama alkuperäisestä versiosta. Toimeksiantaja toteutti syksyllä 2016 kaksipäiväisen kartoituksen hukan ilmenemisen selvittämiseksi ja keväällä 2017 toteutettiin toinen kartoitus tämän opinnäytetyön tekijän toimesta. Näiden kartoitusten aineistoja vertailtiin keskenään. Hukkatunnistin edustaa kvantitatiivista aineistonkeruumenetelmää, jota täydennet-tiin hyödyntämällä kvalitatiivista menetelmää.
Kartoitusten tulokset osoittivat, että kevään 2017 kartoituksessa hukkaa aiheutui yhden työntekijän suorittamaa työvuoroa kohden keskimäärin 47 minuuttia, mikä on lähes 17 minuuttia enemmän kuin syksyllä 2016. Huomattavasti hukkaa aiheuttivat tietojärjestelmät ja tutkimus- ja hoitolaitteet, ajanvaraus sekä henkilöstöstä johtuva työtehtävän viivästyminen. Hukan määrän kasvusta huolimatta tuloksista on havaittavissa, että työtehtävän keskeytymisten aiheuttamat hukkaminuutit ovat vähentyneet. Osallistujien kehitysehdotukset hukan vähentämiseksi osoittavat myös yk-sikön henkilökunnan halua kehittää palveluprosessia sujuvammaksi.