"SE ON VAAN NIIN HELPPO LOPETTAA SE KOULU" : Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syyt ja opiskelijan ohjauksen tarpeet.
Laiho, Sari (2017)
Laiho, Sari
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112718338
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syitä opiskelijan keskeyttämistilanteessa ilmoittaman tilastollisen syyn taustalla sekä toisaalta ennaltaehkäisevän ohjauksen tarvetta ja luontevinta ohjauksen toteuttajaa. Jotta koulutuksen keskeyttämistä voidaan entistä tehokkaammin ennaltaehkäistä, tarvitaan lisää tietoa opiskelijan keskeyttämispäätökseen johtaneista tapahtumista, koko keskeyttämisprosessiin liittyneistä ohjaustarpeista sekä opiskelijan saamista ohjauspalveluista. Tutkimuksessa etsittiin tutkimusaineistoa analysoiden vastauksia kysymyksiin, minkälaisten syiden vuoksi opiskelijat keskeyttävät ammatillisen koulutuksen ja millaista ohjausta ja keneltä opiskelijat toivoisivat.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmin. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa ammatillisen koulutuksensa keskeyttänyttä nuorta aikuista, jotka olivat haastattelun hetkellä kotona työttöminä ja vailla opiskelupaikkaa. Haastateltavat löydettiin yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa. Haastattelut toteutettiin keväällä 2015 ja litteroitiin sanasanaisesti vuoden 2015 aikana.
Tutkimuksessa selvisi, että nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttämisten taustalla oli tarpeeseen vastaavan ohjauksen puutteita, vaikka opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen toiminta toteutui lakisääteisesti. Keskeyttämisen taustalla oli myös kokemuksia ammatillisen koulutuksen lupauksiin pettymisestä. Nuoret olivat tulleet opiskelemaan työvaltaisin menetelmin, mutta opintojen alussa oli pitkiä teoriajaksoja. Ohjauksen merkittävimmäksi toimijaksi nuoret nimesivät tässä tutkimuksessa opettajan tai ryhmänohjaajan, joilta he toivoivat ajantasaista ja epävirallista live- ja lähiohjausta.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että opettajat ja ryhmänohjaajat tarvitsisivat enemmän aikaa lähiohjaukseen sekä enemmän ja laajempaa ohjausosaamista, kuin ammatillisen koulutuksen opettajan pedagogiset opinnot tarjoavat.
Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena puolistrukturoidun teemahaastattelun menetelmin. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa ammatillisen koulutuksensa keskeyttänyttä nuorta aikuista, jotka olivat haastattelun hetkellä kotona työttöminä ja vailla opiskelupaikkaa. Haastateltavat löydettiin yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa. Haastattelut toteutettiin keväällä 2015 ja litteroitiin sanasanaisesti vuoden 2015 aikana.
Tutkimuksessa selvisi, että nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttämisten taustalla oli tarpeeseen vastaavan ohjauksen puutteita, vaikka opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen toiminta toteutui lakisääteisesti. Keskeyttämisen taustalla oli myös kokemuksia ammatillisen koulutuksen lupauksiin pettymisestä. Nuoret olivat tulleet opiskelemaan työvaltaisin menetelmin, mutta opintojen alussa oli pitkiä teoriajaksoja. Ohjauksen merkittävimmäksi toimijaksi nuoret nimesivät tässä tutkimuksessa opettajan tai ryhmänohjaajan, joilta he toivoivat ajantasaista ja epävirallista live- ja lähiohjausta.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että opettajat ja ryhmänohjaajat tarvitsisivat enemmän aikaa lähiohjaukseen sekä enemmän ja laajempaa ohjausosaamista, kuin ammatillisen koulutuksen opettajan pedagogiset opinnot tarjoavat.