Etätyön edut ja haasteet
Jarva, Heidi (2017)
Jarva, Heidi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217678
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217678
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää etätyön sopivuutta toimeksiantajayrityksen operaatioissa tehtävään työhön, siihen liittyviä etuja ja haasteita sekä mahdollisia kehitystarpeita. Lisäksi selvitettiin miten nykyinen etätyökäytäntö koetaan sekä etätyömahdollisuuden vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimus rajattiin koskemaan toimeksiantajan operaatiot yksikön Espoon henkilöstöä, ja se toteutettiin touko – elokuussa 2017.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin etätyökäsitteeseen, etätyön etuihin ja haasteisiin, sekä sen vaikutuksiin hyvinvoinnissa ja etäjohtamisessa. Teoriaosuuden aineistona käytettiin alan kirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita, aikaisempia tutkimuksia sekä internet-lähteitä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja haastateltaviksi valittiin viisi työntekijää operaatioista. Aineiston analysointi aloitettiin litteroimalla haastattelut, jonka jälkeen vastaukset järjestettiin teemoittain. Aineisto luettiin huolellisesti läpi useaan kertaan ja siitä pyrittiin löytämään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Tämän jälkeen tutkimustuloksia vertailtiin teoriaan ja aineistosta tehtiin erilaisia tulkintoja.
Tutkimustulokset olivat linjassa etätyöstä kirjoitetun teorian kanssa ja samansuuntaisia kuin muissakin tutkimuksissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat että etätyö sopii hyvin toimeksiantajayrityksen operaatioissa tehtävään työhön. Tutkimuksessa havaittiin etätyöskentelyn vaikuttavan positiivisesti työntekijän työhyvinvointiin. Etätyössä ei koettu olevan merkittäviä haasteita, mutta etätyön mukanaan tuomia etuja löytyi monia.
Etätyön hyvinä puolina pidettiin erityisesti työmatkojen vähenemistä, työn ja vapaa-ajan helpompaa yhteensovittamista sekä työrauhaa ja siten myös tehokkaampaa työn tekemistä. Muutamina esiin tulleina haasteina pidettiin yhteisöllisyyden vähenemistä, paperitöiden hankalampaa tekemistä kotona sekä huonompaa ergonomiaa.
Lopuksi tutkimustulosten pohjalta esitettiin kehitysehdotuksia nykyisen etätyökäytännön parantamiseksi. Parannusehdotukset liittyivät yhteisiin pelisääntöihin, työajanseurantaan, me-hengen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen, ergonomiaan sekä etäjohtamiseen.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin etätyökäsitteeseen, etätyön etuihin ja haasteisiin, sekä sen vaikutuksiin hyvinvoinnissa ja etäjohtamisessa. Teoriaosuuden aineistona käytettiin alan kirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita, aikaisempia tutkimuksia sekä internet-lähteitä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja haastateltaviksi valittiin viisi työntekijää operaatioista. Aineiston analysointi aloitettiin litteroimalla haastattelut, jonka jälkeen vastaukset järjestettiin teemoittain. Aineisto luettiin huolellisesti läpi useaan kertaan ja siitä pyrittiin löytämään samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Tämän jälkeen tutkimustuloksia vertailtiin teoriaan ja aineistosta tehtiin erilaisia tulkintoja.
Tutkimustulokset olivat linjassa etätyöstä kirjoitetun teorian kanssa ja samansuuntaisia kuin muissakin tutkimuksissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat että etätyö sopii hyvin toimeksiantajayrityksen operaatioissa tehtävään työhön. Tutkimuksessa havaittiin etätyöskentelyn vaikuttavan positiivisesti työntekijän työhyvinvointiin. Etätyössä ei koettu olevan merkittäviä haasteita, mutta etätyön mukanaan tuomia etuja löytyi monia.
Etätyön hyvinä puolina pidettiin erityisesti työmatkojen vähenemistä, työn ja vapaa-ajan helpompaa yhteensovittamista sekä työrauhaa ja siten myös tehokkaampaa työn tekemistä. Muutamina esiin tulleina haasteina pidettiin yhteisöllisyyden vähenemistä, paperitöiden hankalampaa tekemistä kotona sekä huonompaa ergonomiaa.
Lopuksi tutkimustulosten pohjalta esitettiin kehitysehdotuksia nykyisen etätyökäytännön parantamiseksi. Parannusehdotukset liittyivät yhteisiin pelisääntöihin, työajanseurantaan, me-hengen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen, ergonomiaan sekä etäjohtamiseen.