Varhaiskasvattajien kokemuksia lapsilähtöisyydestä : Avoimen päiväkodin arjessa
Österman, Pia (2017)
Österman, Pia
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818596
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112818596
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, millä tavalla avoimen päiväkodin varhaiskasvattaja toimii lapsilähtöisesti, ollessaan yhdessä lasten kanssa ja mitä lapsilähtöisyys kasvattajien omasta mielestä tarkoittaa sekä millaisia ajatuksia heillä siitä on. Opinnäytetyöhön osallistui kaksi avointa päiväkotia.
Menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja narratiivista lähestymistapaa. Aineisto koostui kasvattajien vapaaehtoisista, nimettömistä ja kokemuksellisista kirjoitelmista. Kirjoitelmat kirjoitettiin sähköisesti ja palautettiin sähköpostitse. Tutkimusaineisto sisälsi neljä kirjoitelmaa. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin teemoittelun avulla.
Kirjoitelmissa kerrottiin, että avoimen päiväkodin varhaiskasvattajat toimivat arjessa lapsilähtöisesti kuuntelemalla lapsia, heidän mielipiteitään ja toiveitaan. Lasten ajatuksia pidettiin arvokkaina ja niillä oli vaikutusta toiminnan suunnitteluun. Pidettiin tärkeänä, että jokainen lapsi huomioitiin yksilöllisesti ja ilman kiirettä. Lapsilähtöisyyteen kuului myös selkeiden rajojen asettaminen ja leikin avulla oppiminen. Oli tärkeää, että lapset saisivat onnistumisen kokemuksia ja positiivista palautetta toiminnastaan. Toivottiin myös, että lasten vanhemmille välittyisi kasvattajien aito kiinnostus ja välittäminen heidän lapsistaan. Jokaista perhettä kunnioitettiin.
Toiminnan haasteena olivat perheiden erilaisuus ja erilainen osallistumistiheys. Ilman ennakkoilmoittautumista ei voitu tietää, kuinka paljon perheitä oli tulossa ja mikä oli lasten ikäjakauma. Toimintaan osallistui paljon perheitä ja suunnitelmia muokattiin tarpeen vaatiessa nopeasti. Perheiden erilaiset toimintatavat saattoivat vaikeuttaa avoimessa päiväkodissa sallitun toiminnan määrittelemistä ja rajojen vetämistä. Perheiden tapoja kunnioitettiin, ketään ei saanut kuitenkaan satuttaa.
Työstä on toivottavasti hyötyä siihen osallistuneille kasvattajille ja kaikille varhaiskasvatuksen alalla työskenteleville, koska toisten kokemukset voivat auttaa oman työn kehittämisessä.
Menetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja narratiivista lähestymistapaa. Aineisto koostui kasvattajien vapaaehtoisista, nimettömistä ja kokemuksellisista kirjoitelmista. Kirjoitelmat kirjoitettiin sähköisesti ja palautettiin sähköpostitse. Tutkimusaineisto sisälsi neljä kirjoitelmaa. Tutkimuksen aineisto käsiteltiin teemoittelun avulla.
Kirjoitelmissa kerrottiin, että avoimen päiväkodin varhaiskasvattajat toimivat arjessa lapsilähtöisesti kuuntelemalla lapsia, heidän mielipiteitään ja toiveitaan. Lasten ajatuksia pidettiin arvokkaina ja niillä oli vaikutusta toiminnan suunnitteluun. Pidettiin tärkeänä, että jokainen lapsi huomioitiin yksilöllisesti ja ilman kiirettä. Lapsilähtöisyyteen kuului myös selkeiden rajojen asettaminen ja leikin avulla oppiminen. Oli tärkeää, että lapset saisivat onnistumisen kokemuksia ja positiivista palautetta toiminnastaan. Toivottiin myös, että lasten vanhemmille välittyisi kasvattajien aito kiinnostus ja välittäminen heidän lapsistaan. Jokaista perhettä kunnioitettiin.
Toiminnan haasteena olivat perheiden erilaisuus ja erilainen osallistumistiheys. Ilman ennakkoilmoittautumista ei voitu tietää, kuinka paljon perheitä oli tulossa ja mikä oli lasten ikäjakauma. Toimintaan osallistui paljon perheitä ja suunnitelmia muokattiin tarpeen vaatiessa nopeasti. Perheiden erilaiset toimintatavat saattoivat vaikeuttaa avoimessa päiväkodissa sallitun toiminnan määrittelemistä ja rajojen vetämistä. Perheiden tapoja kunnioitettiin, ketään ei saanut kuitenkaan satuttaa.
Työstä on toivottavasti hyötyä siihen osallistuneille kasvattajille ja kaikille varhaiskasvatuksen alalla työskenteleville, koska toisten kokemukset voivat auttaa oman työn kehittämisessä.