Harjoitteluympäristö ja opiskelijaohjaus Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa opiskelijoiden arvioimana
Joutsen, Minna (2017)
Joutsen, Minna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120419495
Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysalan ammateissa käytännön harjoittelulla on työssä tarvittavien hoitotaitojen oppimisen kannalta keskeinen merkitys. Cles (Clinical Learning Environment Scale) -opiskelijaohjauksen laatumittari on kehitetty alun perin mittaamaan terveydenhoidon opiskelijoiden kliinisen oppimisympäristön laatua, työpaikan työtyytyväisyyttä ja ohjaussuhteen toimivuutta opiskelijan näkökulmasta. Mittari on nykyään käytössä kaikissa suurimmissa sairaanhoitopiireissä. Sen avulla pystytään kehittämään ohjattua harjoittelua ja takaamaan opiskelijoille mahdollisimman hyvät oppimistulokset.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden arvioita harjoitteluympäristöstä ja opiskelijaohjauksesta Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kolmessa eri tulosyksikössä.
Opinnäytetyön aineistona on Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kolmessa tulosyksikössä vuonna 2016 opiskelleet opiskelijat, jotka vastasivat Cles-kyselyn avokysymykseen. Aineisto kerättiin anonyymisti harjoittelujakson päätyttyä sähköisellä kyselylomakkeella. Avovastauksia saatiin 146 opiskelijalta. Aineisto analysoitiin käyttämällä sekä deduktiivista että induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat olivat harjoitteluunsa kokonaisuudessaan tyytyväisiä. He arvioivat ilmapiirin olevan pääsääntöisesti erittäin hyvä ja opiskelijamyönteinen. Opiskelijat olivat harjoitteluunsa kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Valtaosa opiskelijoista oli valmis suosittelemaan harjoitteluyksikköään myös muille opiskelijoille. Harjoitteluyksiköt olivat opettavaisia ja niissä oli paljon mielenkiintoisia työtehtäviä ja uutta opittavaa. Ohjaajat olivat motivoituneita ja sitoutuneita ohjaamaan opiskelijaa sekä ohjaus oli pääosin ollut erittäin laadukasta. Kehitettävää oli mm. perehdyttämisessä, palautteen annossa ja ajoittain opiskelijoiden kohtelussa. Oppilaitokset ja opettajat saivat pääsääntöisesti negatiivista palautetta opiskelijoilta.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia voi käyttää hyödyksi opiskelijaohjauksen kehittämisessä opiskelijoita ohjaavissa harjoitteluyksiköissä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden tulosyksiköissä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden arvioita harjoitteluympäristöstä ja opiskelijaohjauksesta Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kolmessa eri tulosyksikössä.
Opinnäytetyön aineistona on Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden kolmessa tulosyksikössä vuonna 2016 opiskelleet opiskelijat, jotka vastasivat Cles-kyselyn avokysymykseen. Aineisto kerättiin anonyymisti harjoittelujakson päätyttyä sähköisellä kyselylomakkeella. Avovastauksia saatiin 146 opiskelijalta. Aineisto analysoitiin käyttämällä sekä deduktiivista että induktiivista sisällönanalyysia.
Tutkimukseen osallistuneet opiskelijat olivat harjoitteluunsa kokonaisuudessaan tyytyväisiä. He arvioivat ilmapiirin olevan pääsääntöisesti erittäin hyvä ja opiskelijamyönteinen. Opiskelijat olivat harjoitteluunsa kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Valtaosa opiskelijoista oli valmis suosittelemaan harjoitteluyksikköään myös muille opiskelijoille. Harjoitteluyksiköt olivat opettavaisia ja niissä oli paljon mielenkiintoisia työtehtäviä ja uutta opittavaa. Ohjaajat olivat motivoituneita ja sitoutuneita ohjaamaan opiskelijaa sekä ohjaus oli pääosin ollut erittäin laadukasta. Kehitettävää oli mm. perehdyttämisessä, palautteen annossa ja ajoittain opiskelijoiden kohtelussa. Oppilaitokset ja opettajat saivat pääsääntöisesti negatiivista palautetta opiskelijoilta.
Tutkimuksesta saatuja tuloksia voi käyttää hyödyksi opiskelijaohjauksen kehittämisessä opiskelijoita ohjaavissa harjoitteluyksiköissä Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden tulosyksiköissä.
