"Ittekö mun pitää kaikki tehdä" : RAI -pisteet iäkkään toimintakyvyn muutoksen kuvaajana hoitoketjun eri vaiheissa ja hoitajien keinot tukea toimintakykyä
Auvinen, Katja; Helander, Johanna (2017)
Auvinen, Katja
Helander, Johanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017120720069
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää iäkkään toimintakyvyn muutosta siirryttäessä hoitoketjun eri vaiheissa sekä kuvata hoitohenkilökunnan näkemyksiä kuntoutumista edistävän hoitotyön toteutumisesta sairaalaosastoilla. Tavoitteena oli saada tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää sairaalahoidon laatua iäkkään henkilön toimintakyvyn tukemisessa ja lisätä tietoisuutta iäkkään toimintakyvyn ylläpitämisen tärkeydestä. Tavoitteena oli myös saada tietoa iäkkään päivittäisestä toimintakyvystä hoitoketjun eri vaiheissa RAI -pisteillä kuvattuna. Opinnäytetyössä yhdistettiin kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Kvantitatiivinen aineisto koostui RAI -pisteistä soveltuvin osin ja kvalitatiivinen aineisto avoimista teemahaastatteluista (n= 10), jotka toteutettiin kuntoutukseen perehtyneillä sairaalaosastoilla. Aineisto kerättiin touko-heinäkuun 2017 aikana.
Tutkimustuloksissa RAI-pisteiden mukaista arkisuoriutumista arvioitaessa tapahtui heikentymistä siirryttäessä kotihoidosta sairaalaan. Arkisuoriutuminen kohentui jonkin verran sairaalajakson aikana, mutta ei palautunut aikaisemmalle tasolle. Arkisuoriutuminen heikkeni entisestään siirryttäessä sairaalasta ympärivuorokautiseen hoivaan. Iäkkään kognitiossa tapahtui heikentymistä sekä sairaalaan joutuessa, että kotiutuessa. Tästä huolimatta kotiutujien terveydentilan vakaus kohentui sairaalassaoloaikana niin paljon, että kotiutuminen onnistui melko matalillakin arkisuoriutumisen arvoilla. Terveydentilan vakaus kohentui myös kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan siirryttäessä.
Hoitajien kokemukset toimintakyvyn tukemisesta koostuivat kolmesta pääluokasta; toimintaympäristön mahdollisuuksien hyödyntämisestä, hoitotyön toiminnallisten keinojen käyttämisestä sekä iäkkään odotuksiin vastaamisesta. Toimintaympäristön mahdollisuuksien hyödyntämisessä esiin nousivat hoitotyön toimintamallit, työn imu, käytettävissä olevat resurssit, lääkehoito ja ravitsemus. Hoitotyön toiminnallisten keinojen käyttäminen koostui kirjaamisesta, tavoitteellisesti toimimisesta sekä riittävän ajan antamisesta. Iäkkään odotuksiin vastaamiseen kuuluivat hoitajan pelisilmän käyttäminen, iäkkään minuuden tukeminen ja ryhmähengen vertaistuen mahdollistaminen.
Ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymiseen vaikuttivat monet eri tekijät, kognition lisäksi päivittäisellä selviytymisellä ja terveydentilan vakaudella oli merkitystä. Sairaala-osastolla on tämän opinnäytetyön mukaan mahdollista parantaa iäkkään arkisuoriutumista. Toimintakyvyn tukemisessa on tärkeää ohjata ja avustaa iäkästä tekemään itse ja kannustaa omaan aktiivisuuteen.
Tutkimustuloksissa RAI-pisteiden mukaista arkisuoriutumista arvioitaessa tapahtui heikentymistä siirryttäessä kotihoidosta sairaalaan. Arkisuoriutuminen kohentui jonkin verran sairaalajakson aikana, mutta ei palautunut aikaisemmalle tasolle. Arkisuoriutuminen heikkeni entisestään siirryttäessä sairaalasta ympärivuorokautiseen hoivaan. Iäkkään kognitiossa tapahtui heikentymistä sekä sairaalaan joutuessa, että kotiutuessa. Tästä huolimatta kotiutujien terveydentilan vakaus kohentui sairaalassaoloaikana niin paljon, että kotiutuminen onnistui melko matalillakin arkisuoriutumisen arvoilla. Terveydentilan vakaus kohentui myös kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan siirryttäessä.
Hoitajien kokemukset toimintakyvyn tukemisesta koostuivat kolmesta pääluokasta; toimintaympäristön mahdollisuuksien hyödyntämisestä, hoitotyön toiminnallisten keinojen käyttämisestä sekä iäkkään odotuksiin vastaamisesta. Toimintaympäristön mahdollisuuksien hyödyntämisessä esiin nousivat hoitotyön toimintamallit, työn imu, käytettävissä olevat resurssit, lääkehoito ja ravitsemus. Hoitotyön toiminnallisten keinojen käyttäminen koostui kirjaamisesta, tavoitteellisesti toimimisesta sekä riittävän ajan antamisesta. Iäkkään odotuksiin vastaamiseen kuuluivat hoitajan pelisilmän käyttäminen, iäkkään minuuden tukeminen ja ryhmähengen vertaistuen mahdollistaminen.
Ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymiseen vaikuttivat monet eri tekijät, kognition lisäksi päivittäisellä selviytymisellä ja terveydentilan vakaudella oli merkitystä. Sairaala-osastolla on tämän opinnäytetyön mukaan mahdollista parantaa iäkkään arkisuoriutumista. Toimintakyvyn tukemisessa on tärkeää ohjata ja avustaa iäkästä tekemään itse ja kannustaa omaan aktiivisuuteen.