Kipumittarin käyttökokemuksia kotihoidossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä kyselylomakkeen avulla ensitietoa kipukiilan ja kipupiirroksen käyttökokemuksista ja kartoittaa Leppävirran kotihoidon hoitohenkilökunnan koulutustarvetta kivun hoitotyössä. Saadun tiedon perusteella työn tilaaja voi jatkossa kehittää kivun arviointimenetelmää yhteneväiseksi ja systemaattiseksi kotihoidossa sekä kohdentaa koulutusta hoitohenkilökunnan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 35 % aikuisista oli kokenut vähintään 3 kuukautta kestävää kipua ja päivittäistä kroonista kipua esiintyi 14 % väestöstä sekä terveyskeskuslääkärillä käynneistä 40 % oli todettu liittyvän kipuun. Kipu heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa poissaoloja työstä, nämä epäsuorat kustannukset muodostavat suurimman osan kivun aiheuttamista kokonaiskustannuksista. Seurantatutkimus Vanhuspalvelulain toimeenpanon jälkeen toi esille koulutustarpeista kivun hoitamisen yhteydessä.

Kipumittarit kuuluvat oleellisena osana kivun arviointia niin akuutissa kuin kroonisessa kivussa. Kipumittareiden käyttö helpottaa kivun tunnistamista ja arviointia asiakastyössä. Kipumittarin käytössä iäkkäillä, haasteeksi nousevat kivun tunnistamisen vaikeus, rajoitteet aistivajeissa sekä kognitiiviset ongelmat. Lisäksi ikäihmisten asenteet ja pelot kipua sekä kivun hoitamista kohtaan asettavat haasteita hoitohenkilökunnalle. Hoitohenkilökunta näkee haasteina tiedon soveltamisen käytännön työhön ja sopivan kipumittarin valinnan kliinisessä työssä, varsinkin monitasoisten strukturoitujen mittareiden kohdalla.

Opinäytetyön tuotoksena pidettiin Leppävirran kotihoidon hoitohenkilökunnalle osastotunti kivusta, kivun hoidosta, kivun tunnistamisesta ja arvioinnista sekä potilasohjauksesta. Valittuja kipumittareita koekäytettiin hoitohenkilökunnan toimesta kolmen viikon ajan asiakastyössä. Käyttökokemuksia ja koulutustarvetta kartoitettiin kyselylomakkeen avulla ja tulokset esitettiin pitämällä toinen osastotunti. Kyselystä saatiin heikko vastausprosentti, minkä takia tuloksista ei voi tehdä johtopäätöksiä eikä niitä voi yleistää.

Jatkokehittämismahdollisuuksina voi olla kipumittarin yhtenäinen käyttöönotto palvelutarvetta kartoitettaessa ja palvelusuunnitelmaa tehdessä sekä lääkityksen ja kivun arvioinnin yhteydessä. Lisäkoulutusta voi mahdollisesti järjestää lääkkeettömistä kivun lievityskeinoista, esimerkiksi asentohoidosta sekä lisätä hoitohenkilökunnan ymmärrystä hyvän kivun hoidon vaikutuksesta ikäihmisen elämänlaatuun ja toimintakykyyn.

The purpose of this thesis is to collect first hand information of user experience of pain assessment tool and to map out the training needs of the personnel using device in care work. Based on the gathered information the user can improve the evaluation of the pain testing method to be consistent and systematic in home care and target the train-ing of the personnel according to their needs and desires.

According to a Finnish population research 35% of adults have experienced pain at least lasting for 3 months and 14% of the population has chronic pain daily and 40% of healthcare center visits were pain-related. Pain is impair-ing the performance and is causing absences. These indirect costs build up the majority of pain-related total cost. The follow-up research after Elderly Services Law act highlighted the training needs with pain-related care work.

Pain assessment tools are in an essential role, when pain is evaluated in acute and also in chronic cases. The use of pain assessment tool makes it easier to recognize the nature of pain and it eases the evaluation in customer care work. With the elderly, the use of pain assessment has some challenges; the difficulty in recognising pain, deficit in senses and also cognitive problems. In addition to this, the elderly`s attitude and fears towards pain and its care are causing challenges to the care work personnel. The care work personnel finds it a challenge to apply the information in practical work and a difficulty when choosing a suitable pain assessment tool in clinical work, expecially with mul-tilevel structured ones.

This thesis was put in practise with Leppävirta`s home care personnel by giving them induction in the ward hour in recognising pain, taking care of it and patience quidance. Chosen pain assessment tools were in test use by the care work personnel for 3 weeks in their customer work. User experience was surveyed with a help of a questionnaire and the results were presented by giving them another induction session in the ward hour. The response rate to this was low and therefore the results are not suitable to make any conclusions or to generalizations on the situation.

Potential follow-up improvement could be the consistent usage of pain assessment tool, when care work needs are surveyed and the care plan is made and also with the medication and with the pain evaluation. Further training is possible to arrange on non-medical pain relief methods, for example body posture and also enhance the personnel`s awareness about good care in pain relief and its impact in life quality and performance of the elderly people.