KOKKOLANSEUDUN OMAISHOITAJIEN KOKEMUKSIA ELÄMÄNLAADUSTAAN, ARJESTAAN JA TUKITOIMINNASTA
Pöyhönen, Jesse (2017)
Pöyhönen, Jesse
Centria-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220708
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017121220708
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry, ja työn toteutti sosionomiopiskelija Jesse Pöyhönen.
Tutkimustehtävänä oli selvittää yhdistyksen jäseninä olevien omaishoitajien elämänlaatua, arkeen vaikuttavia tukevia ja kuormittavia tekijöitä, sekä yhdistyksen palveluiden käyttökokemuksia. Tavoitteena oli myös peilata omaishoitajien nykyhetken kokemuksia vuosituhannen alun tilanteeseen.
Opinnäytetyön aineistonkeruuseen käytettiin pääasiassa kvantitatiivista menetelmiä, mutta siinä käytettiin myös kvalitatiivisia menetelmiä avointen kysymysasetteluiden muodossa. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimus toteutettiin lähettämällä yhdistyksen jäsenille postitse paperinen kyselylomake, johon vastaajat saivat ilmaista kokemuksensa omaishoitajuudesta ja palveluista. Kysymykset ja niiden osa-alueet oli muotoiltu yhteistyössä yhdistyksen toiminnanjohtajan ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan kanssa.
Opinnäytetyön aineistosta kävi ilmi, että omaishoitajien elämänlaatu on monessa suhteessa kohentunut vuosituhannen alkuun verrattuna, mutta esimerkiksi hoitotyön raskaus ja sosiaaliset haasteet ovat edelleen voimakkaasti omaishoitajia kuormittavia tekijöitä. Yhdistyksen palvelutoiminta sai monelta osin kiitosta, mutta kävi myös ilmi, että osa omaishoitajista ei jaksa tai pysty osallistumaan tukitoimintaan kuin satunnaisesti tai ei ollenkaan.
Tutkimustehtävänä oli selvittää yhdistyksen jäseninä olevien omaishoitajien elämänlaatua, arkeen vaikuttavia tukevia ja kuormittavia tekijöitä, sekä yhdistyksen palveluiden käyttökokemuksia. Tavoitteena oli myös peilata omaishoitajien nykyhetken kokemuksia vuosituhannen alun tilanteeseen.
Opinnäytetyön aineistonkeruuseen käytettiin pääasiassa kvantitatiivista menetelmiä, mutta siinä käytettiin myös kvalitatiivisia menetelmiä avointen kysymysasetteluiden muodossa. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimus toteutettiin lähettämällä yhdistyksen jäsenille postitse paperinen kyselylomake, johon vastaajat saivat ilmaista kokemuksensa omaishoitajuudesta ja palveluista. Kysymykset ja niiden osa-alueet oli muotoiltu yhteistyössä yhdistyksen toiminnanjohtajan ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan kanssa.
Opinnäytetyön aineistosta kävi ilmi, että omaishoitajien elämänlaatu on monessa suhteessa kohentunut vuosituhannen alkuun verrattuna, mutta esimerkiksi hoitotyön raskaus ja sosiaaliset haasteet ovat edelleen voimakkaasti omaishoitajia kuormittavia tekijöitä. Yhdistyksen palvelutoiminta sai monelta osin kiitosta, mutta kävi myös ilmi, että osa omaishoitajista ei jaksa tai pysty osallistumaan tukitoimintaan kuin satunnaisesti tai ei ollenkaan.