KOKKOLANSEUDUN OMAISHOITAJIEN KOKEMUKSIA ELÄMÄNLAADUSTAAN, ARJESTAAN JA TUKITOIMINNASTA

Abstract

Tämän opinnäytetyön tilaajana toimi Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry, ja työn toteutti sosionomiopiskelija Jesse Pöyhönen.

Tutkimustehtävänä oli selvittää yhdistyksen jäseninä olevien omaishoitajien elämänlaatua, arkeen vaikuttavia tukevia ja kuormittavia tekijöitä, sekä yhdistyksen palveluiden käyttökokemuksia. Tavoitteena oli myös peilata omaishoitajien nykyhetken kokemuksia vuosituhannen alun tilanteeseen.

Opinnäytetyön aineistonkeruuseen käytettiin pääasiassa kvantitatiivista menetelmiä, mutta siinä käytettiin myös kvalitatiivisia menetelmiä avointen kysymysasetteluiden muodossa. Kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia. Tutkimus toteutettiin lähettämällä yhdistyksen jäsenille postitse paperinen kyselylomake, johon vastaajat saivat ilmaista kokemuksensa omaishoitajuudesta ja palveluista. Kysymykset ja niiden osa-alueet oli muotoiltu yhteistyössä yhdistyksen toiminnanjohtajan ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan kanssa.

Opinnäytetyön aineistosta kävi ilmi, että omaishoitajien elämänlaatu on monessa suhteessa kohentunut vuosituhannen alkuun verrattuna, mutta esimerkiksi hoitotyön raskaus ja sosiaaliset haasteet ovat edelleen voimakkaasti omaishoitajia kuormittavia tekijöitä. Yhdistyksen palvelutoiminta sai monelta osin kiitosta, mutta kävi myös ilmi, että osa omaishoitajista ei jaksa tai pysty osallistumaan tukitoimintaan kuin satunnaisesti tai ei ollenkaan.

The orderer of this thesis was Kokkola Area Family Caregivers and Next of Kins association and it was carried out by Jesse Pöyhönen, student of Social Services.

The objective of the study was to look into family caregivers’ quality of life, the supportive and stressing aspects of everyday life and also the experiences of the supportive services of the association. The goal was also to reflect the experiences of the present day family caregivers to the situation at the beginning of the 21st century.

The data was gathered by using mostly quantitative methods but it had some characteristics of qualitative methods on account of some open ended questions that were used. The qualitative data was analyzed using content analysis. The study was carried out by sending paper questionnaires by mail to the members of the association in which the respondents were given the chance to express their experiences on family caregiving and services. The questions and the sectors of the questionnaire were formed together with the Executive Director and the Chairman of the Board of the association.

The data of the thesis indicated that the quality of life of the family caregivers has improved in many ways compared to the beginning of the 21st century but, for example, the burdensome nursing and social challenges are still factors that severely strain the family caregivers. The service activity of the association got a lot of recognition, but it turned out that some of the family caregivers are not feeling up or able to participate in the supportive activities, not more than randomly or not at all.