Omahoitajuus mielenterveys- ja päihdekuntotutujien palvelutalossa hoitajien kokemana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitajien kokemuksia omahoitajuudesta sekä sen toteutumisesta Tornelan palvelutalossa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa omahoitajuuden toteutumisesta ja sisällöstä hoitajien itsensä arvioimana. Tavoitteena oli myös tuoda esiin kehittämishaasteita.

Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, jossa hoitajat kirjoittivat esseevastauksia omista kokemuksistaan omahoitajuuteen liittyen. Kysely jaettiin neljälletoista Tornelan palvelutalon hoitajalle (N=14). Vastauksia palautettiin kaksitoista. Tutkimuksesta saatu aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.

Tulosten perusteella omahoitajat olivat melko tyytyväisiä omahoitajuuden toteutumiseen. Omahoitajuus koettiin vastuulliseksi tehtäväksi. Hoitajat kokivat saaavansa tukea omahoitajuuteen työyhteisöltä ja esimieheltä. Omahoitajuus koettiin merkittävänä asiana sekä kuntoutujan että hoitajan kannalta. Omahoitaja toimii kuntoutujan asianajajana ja puolestapuhujana.

Omahoitajuudessa koettiin olevan monia palkitsevia asioita. Palkitsevana koettiin luottamuksellisen hoitosuhteen saaminen kuntoutujan kanssa, kuntoutuksen eteneminen ja kuntoutujan voinnin koheneminen. Positiivisiin kokemuksiin sisältyivät hyvä palaute ja kiitos kuntoutujalta, työyhteisöltä ja omaisilta.

Palkitsevien asioiden lisäksi omahoitajuudessa on myös haasteellisia asioita. Haasteellisia asioita on niin työryhmän sisällä kuin kuntoutujan hoitotyössäkin. Hoidon koordinointi koettiin haasteelliseksi hoitajien epäsäännöllisen työaikojen vuoksi. Hoitosuhdetyöskentelyä haittaa ajanpuute. Lisäksi hoitosuhteen kannalta haasteelliseksi koettiin kuntoutujat, jotka takertuivat liiaksi hoitajaan tai eivät sitoutuneet hoitoonsa. Työyhteisössä voi herätä erilaisia negatiivisia tunteita liittyen muun muassa omahoitajan tekemiin päätöksiin.

Kehittämishaasteina nousivat esille hoitajaparityöskentely, työohjeiden laatiminen omahoitajuuteen ja tiimityöskentelyn kehittäminen. Jatkotutkimusaiheena ehdotetaan omahoitajuuden tutkimista Tornelan palvelutalossa kuntoutujien näkökulmasta.

The purpose of this thesis was to describe the experiences of nurses in primary nursing and its realization in Tornela Assisted Living Home. The objective of this thesis was to produce empirical evidence of the implementation and contents of primary nursing experienced by the nurses themselves and also to also bring up development challenges.

The research was carried out with a qualitative research method. Research material was collected with an inquiry which nurses answered to in essay form with their own experiences related to primary nursing. The inquiry was handed out to fourteen nurses (N=14) in Tornela Assisted Living Home. Twelve responses were returned. The material gathered in the research was analyzed with an inductive content analysis.

According to the results, the primary nurses were rather content with the realization of primary nursing. Primary nursing was considered to be a task with responsibility. The nurses felt that they get enough support with primary nursing from their workplace community and superior. Primary nursing was considered to be a significant matter for the rehabilitant and the primary nurse. The primary nurse acts as a counselor and an advocate for the rehabilitant.

Primary nursing was experienced to have many rewarding sides. Creating a confidential care relationship with the rehabilitant, the progression of rehabilitation and the improvement of the rehabilitant’s health was seen as rewarding. Positive experiences included positive feedback and thankfulness from the rehabilitant, workplace community and relatives.

On top of positive sides, primary nursing also had challenging sides. Challenges were in the work group as well as in the care work for the rehabilitant. The coordination of caregiving was considered to be challenging by nurses due to irregular working hours. Care relationships were hindered by a lack of time. Additionally, in terms of care relationships there were challenges such as rehabilitants that clinged too much to their nurse or rehabilitants that did not commit to their treatment program. Negative feelings related to e.g. the decisions made by primary nurses may arise in the workplace community.