Haavahoidon kirjaamisen kehittäminen kahdella terveyskeskuksen vuodeosastolla
Kourunen, Marjatta (2010)
Kourunen, Marjatta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005108702
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005108702
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa haavahoidon ja haavahoidon kirjaamisen kehittämiseksi. Tavoitteena oli hoitotyön kirjaamisesta selvittää, minkä verran FinnCC-luokituksen kudoseheyskomponenttia käytetään kuvaamaan hoidon tarvetta, hoitotyön toimintoja ja arviointia. Opinnäytetyö toteutettiin kahdella Itä-Savon sairaanhoitopiirin vuodeosastolla. Kohdejoukkona olivat osastojen kaikki potilaat, joista tutkimukseen otettiin potilaat, joilla oli seurantaviikkojen aikana kirjauksia kudoseheyskomponentin yhteydessä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineisto koostui seurantaviikkojen kirjausten määrästä sekä kirjausten kuvailevista teksteistä, joita käytettiin selventämään, miten potilasasiakirjoihin kirjattuihin hoitotyön tarpeisiin oli toimintoluokitusta käyttämällä vastattu. Lisäksi tarkasteltiin kuvailevan tekstin sisältöä suhteessa hyvän haavanhoidon kirjaamisesta annettuihin kriteereihin. Aineisto saatiin Effica-tilastokuutiosta, ja kuvailevat tekstit tulostettiin potilastietojärjestelmästä.
Ensimmäisen seurantajakson jälkeen pidetyillä osastotunneilla esiteltiin tulokset ja kartoitettiin yhdessä henkilökunnan kanssa kirjaamisen kehittämiskohteet. Molemmat osastot valitsivat kehittämiskohteiksi kirjaamisen oikean otsikoinnin, hoidon tarveluokituksen käytön lisäämisen sekä toteutetun hoidon arvioinnin tehostamisen. Toisen seurantajakson tulokset esitettiin osastotunneilla.
Hoitotyön tarveluokituksen käyttö lisääntyi molemmilla osastoilla. Kudoseheyskomponenttia käytettiin enemmän kuvaamaan pelkästään kyseisen komponentin yhteyteen kuuluvaa hoitotyön tarvetta. Luokituksen oikea käyttö parani siten, että tarveluokituksessa hoitotyön tarvealueet kirjattiin kukin oman sille tarkoitetun komponentin yhteyteen. Arviointia kirjattiin selkeästi enemmän.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan käyttää haavanhoidon kehittämisessä ja hoitotyön kirjaamisen kehittämisessä muiden komponenttien osalta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineisto koostui seurantaviikkojen kirjausten määrästä sekä kirjausten kuvailevista teksteistä, joita käytettiin selventämään, miten potilasasiakirjoihin kirjattuihin hoitotyön tarpeisiin oli toimintoluokitusta käyttämällä vastattu. Lisäksi tarkasteltiin kuvailevan tekstin sisältöä suhteessa hyvän haavanhoidon kirjaamisesta annettuihin kriteereihin. Aineisto saatiin Effica-tilastokuutiosta, ja kuvailevat tekstit tulostettiin potilastietojärjestelmästä.
Ensimmäisen seurantajakson jälkeen pidetyillä osastotunneilla esiteltiin tulokset ja kartoitettiin yhdessä henkilökunnan kanssa kirjaamisen kehittämiskohteet. Molemmat osastot valitsivat kehittämiskohteiksi kirjaamisen oikean otsikoinnin, hoidon tarveluokituksen käytön lisäämisen sekä toteutetun hoidon arvioinnin tehostamisen. Toisen seurantajakson tulokset esitettiin osastotunneilla.
Hoitotyön tarveluokituksen käyttö lisääntyi molemmilla osastoilla. Kudoseheyskomponenttia käytettiin enemmän kuvaamaan pelkästään kyseisen komponentin yhteyteen kuuluvaa hoitotyön tarvetta. Luokituksen oikea käyttö parani siten, että tarveluokituksessa hoitotyön tarvealueet kirjattiin kukin oman sille tarkoitetun komponentin yhteyteen. Arviointia kirjattiin selkeästi enemmän.
Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan käyttää haavanhoidon kehittämisessä ja hoitotyön kirjaamisen kehittämisessä muiden komponenttien osalta.