Suomen Klubitalojen toiminnan hyödyt jäsenten näkökulmasta

Abstract

Toimeksiantaja Suomen Klubitalot ry:n pyynnöstä tehtiin yhteenveto Suomen Klubitalojen vuoden 2016 jäsenkyselyistä. Tavoitteena oli selvittää, kuinka klubitalojäsenet, eli mielenterveyskuntoutujat, kokivat hyötyneensä Klubitalojen toiminnasta. Jäsenkysely oli strukturoitu verkkokysely, joka sisälsi kolme avointa kysymystä. Tutkimukseen valittiin kyselystä vain kysymykset, jotka liittyvät koettuihin toiminnan hyötyihin. Aineistoa myös rajattiin valitsemalla tutkimukseen vain Helsingin, Itä-Helsingin, Jyväskylän, Lahden ja Imatran Klubitalojen jäsenten kyselyt (n=236). Strukturoidut kysymykset analysoitiin SPSS- ohjelmalla ja avoimet kysymykset hyödyntäen Microsoft Word- ja Excel- ohjelmia. Tutkimus oli lähestymistavaltaan kvantitatiivinen.

Tuloksista ilmeni, että useimmat jäsenet kokivat klubitalotoiminnan auttaneen heidän päivärytmiään ja ajankäyttöään, sekä lisänneen heidän sosiaalista kanssakäymistä, ihmissuhteita, toiminnallisuutta ja mielekästä tekemistä. Muita eniten koettuja hyötyjä olivat toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja itsetunnon kohentuminen sekä lisääntynyt tyytyväisyys elämään. Lähes kaikki jäsenet kokivat Klubitalon ainakin jokseenkin tärkeänä, mielekkäänä ja yhteisöllisenä paikkana, josta useimmat saivat myös vertaistukea. Suurin osa jäsenistä kertoi, että käyttäisi aikansa huonosti, oleilisi kotonaan tai ei tietäisi mitä tekisi, jos Klubitaloa ei olisi. Valtaosa jäsenistä oli sitä mieltä, että Klubitalon henkilökunta auttaa ja tukee tarvittaessa, ja eniten saatu apu koettiin työhön, opiskeluun ja arjen pulmiin liittyen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jäsenet kokivat klubitalotoiminnalla olevan monenlaisia hyötyjä, jotka kaikki liittyvät parempaan elämänlaatuun. Klubitalo näyttäisi olevan jäsenilleen tärkeä paikka, josta he saavat mielekästä sisältöä, sosiaalisuutta sekä tukea ja apua elämäänsä.

At the request of the assignor, the Finnish Clubhouse Coalition, a summary was made based on the Finnish Clubhouses 2016 membership survey. The goal of the survey was to inquire how the Clubhouse members had benefitted from the activities. The membership survey was a structured online questionnaire that included three open questions. Only the questions addressing benefits were selected for the study. Furthermore, only the data from Helsinki, East Helsinki, Jyväskylä, Lahti and Imatra Clubhouses’ membership questionnaires was selected for the study (n=236). The structured questions were analysed with the SPSS software, and the open questions were analysed by using the Microsoft Word and Excel softwares. The study was quantitative in its approach.

The results indicated that a majority of the members felt that the Clubhouse activities had helped them to maintain their daily routines and time use as well as increased their social interaction, relationships, functionality and meaningful activities. Other experienced benefits were increased performance skills, well-being and self-esteem as well as a heightened satisfaction with life. Almost all the members found, at least to some extent, the Clubhouse a significant, meaningful and a communal place where most of them had also received peer support. Most of them also disclosed that they would spend their time badly, dwell at home or would not know what to do, had there not been a Clubhouse available. The majority of the members thought that the staff at the Clubhouse were helpful and supportive when needed. The most common issues for which help was available were problems with work, studies and everyday life.

As a conclusion, it can be stated the members found numerous benefits in the Clubhouse activities, all of which related to a better quality of life. A Clubhouse seems to be a significant place to its members, a place where they can find meaningful content, social aspects and support into their lives.