Neulojenvaihtoa Suomen vankiloihin? : Haittoja vähentävä näkökulma

Abstract

Opinnäytetyö tutkii suomalaisten vankien ruiskuhuumeiden käyttöä, ulkomaisissa vankiloissa tehtävää neulojenvaihtoa sekä neulojenvaihto-ohjelmien soveltuvuutta kotimaisissa vankiloissa. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa tietoa kerättiin aiempaa tutkimustietoa ja tekemiäni teemahaastatteluja käyttäen. Haastatteluaineisto koostui neljästä asiantuntijahaastattelusta. Opinnäytetyö on tehty haittojen vähentämisen viitekehyksessä.

Neulojenvaihto on otettu ulkomaisissa vankiloissa käyttöön osana huumehaittoja vähentäviä laajempia ohjelmia. Opinnäytetyössä esitellään käyttöönotettuja ohjelmia, niiden tuloksia ja arviointeja. Tarkoituksena on avata syitä ohjelmien käyttöönotoille, ja verrata niitä Suomen tilanteeseen.

Näitä syitä on opinnäytetyössäni kartoitettu keräämällä tietoa suomalaisten vankien päihdeongelmista ja päihteiden käytöstä. Opinnäytetyössä on tutkittu vankien C-hepatiitin ja HIV:n esiintyvyyttä sekä tartunnoille altistavia riskitekijöitä. Suurin riskitekijä on pistosvälineiden yhteiskäyttö.

Opinnäytetyön tulosten mukaan neulojenvaihdolla olisi saavutettavissa huumehaittoja vähentävää vaikutusta vankiloissa. Tartuntataudit ovat yleisiä vankien keskuudessa, ja olosuhteiden pakko ajaa ruiskuhuumeisiin riippuvaiset henkilöt käyttämään yhteisiä pistosvälineitä. Neulojenvaihdolla voitaisiin ehkäistä uusia tartuntoja. Neulojenvaihto on kuitenkin vain osa haittoja vähentäviä menetelmiä, joiden kokonaisvaltaisella käytöllä päästään parhaisiin haittoja vähentäviin tuloksiin.

Opinnäytetyöstä käy ilmi, että vankien päihteidenkäyttöön ja niistä seuraaviin haittoihin liittyvät tiedot ovat puutteelliset. Lisää tutkimuksia tarvitaan esimerkiksi uusien tartuntojen synnystä vankeusaikana. Myöskään tutkimusta vankiloiden henkilökunnan tai vankien mielipiteistä neulojenvaihtoon liittyen ei ole tehty.

The purpose of this Bachelor’s thesis is to investigate intravenous drug use of Finnish prisoners, to examine prison based needle exchange programs (PNEPs) in foreign prisons, and to study the suitability of PNEPs in Finnish prison settings. The thesis is a qualitative study, and it utilizes prior studies along with interviews I concluded with experts in the field. The focus of this thesis is in harm reduction.

PNEPs have been implemented in a handful of countries, as a part of collective harm reduction measures. This thesis examines the reasons to implement PNEPs in foreign prisons and the results they have achieved. This thesis aims to find links from the reasons to start PNEPs abroad and mirror them to the situation in Finland.

The focus of drug related problems in this thesis is in HIV and hepatitis C, and this thesis reviews the prevalence of them among Finnish prisoners. This thesis also examines the risk factors of Finnish prisoners who inject drugs, the biggest being sharing of needles and syringes.

The results of this thesis show that PNEPS could help prevent new HIV and HCV infections in Finnish prisons, if implemented amongst other harm reduction measures. HIV and especially HCV are common amongst Finnish prisoners, and unavailability of clean injecting equipment forces IV-drug dependent prisoners to share injection equipment. The best results can be achieved with widespread access to harm reducing measures.

The knowledge of drug use and its related harms among Finnish prisoners is limited. Further studies are needed, for example about spreading of new HIV and HCV infections during imprisonment. No studies have also been done about opinions of prison staff or prisoners regarding PNEPs.