Nupoutusajankohdan vaikutus vasikan käyttäytymiseen : Käyttäytymistutkimus vasikkakasvattamossa
Miettinen, Krista (2017)
Miettinen, Krista
Savonia-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122122344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017122122344
Tiivistelmä
Suomessa syntyy vuosittain noin 300 000 vasikkaa. Nupoutus on Suomessa yleinen tapa estää vasikoiden sarvien kasvu. Nupoutus tehdään muiden eläinten ja eläimiä hoitavien ihmisten turvallisuuden parantamiseksi. Nupoutus on kivuliasta vasikalle toimenpidehetkellä ilman lääkitystä ja myös sen jälkeen vähintään viisi päivää, vaikka asianmukainen lääkitys olisi annettu. Suomessa ei ole yhtä toimintatapaa, vaan toiset lääkitsevät vasikat nupoutuksessa ja toiset eivät. Suomessa laki ei velvoita lääkitystä nupoutushetkellä. Nupoutusta on viime vuosina tutkittu Suomessa paljon ja siitä saatavaa tietoa pidetään arvokkaana, koska sen avulla vasikoiden kokemaa kipua pystytään hoitamaan oikein.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko vasikoiden käyttäytymisessä eroavaisuuksia, kun ne nupoutetaan eri aikaan vasikkakasvattamoon tullessa. Vasikoilla on matkasta ja uudesta elinympäristöstä sekä lajitovereista aiheutunutta stressiä tilalle saavuttaessa. Nupoutus on vasikalle kipua aiheuttava toimenpide, joka näkyy käyttäytymismuutoksina. Tutkimus tehtiin kahdella vasikkaryhmällä, jossa molemmissa oli 12 vasikkaa. Ensimmäinen ryhmä nupoutettiin heti seuraavana päivänä tilalle tulosta ja toinen kolmetoista päivää tilalle tulon jälkeen. Vasikoita videoitiin seitsemän päivän ajan ja juottoautomaattidata kerättiin tältä ajalta päivittäin. Saadusta videoaineistoista analysoitiin kolme päivää molemmilta ryhmiltä hetkittäisen seurannan ja behaviour samling -menetelmän avulla. Juottoautomaattitiedoista käytettiin hyväksi viiden ensimmäisen päivän tietoja. Videomateriaali analysoitiin ja sieltä kerättiin tiedot vasikoiden makaamisesta, seisomisesta, syömisestä ja juottoautomaatilla olosta sekä leikkimisestä. Myös se, jos vasikkaa ei näkynyt, kirjattiin ylös. Juottoautomaattitietojen pohjalta laskettiin molemmille ryhmille tunnusluvut, joita verrattiin toisiinsa.
Ryhmän 1 makuuaika oli 6 prosenttia korkeampi kuin ryhmän 2 nupoutusta seuraavana päivänä. Kolmantena havainnointipäivänä vasikat makasivat vieläkin ryhmässä 1 enemmän kuin ryhmässä 2. Juottoautomaatilla molemmissa ryhmissä käytiin tasaisesti. Seitsemän päivää nupouttamisen jälkeen ryhmä 2 söi karkearehuja päivässä 3 prosenttia enemmän kuin ryhmä 1. Analysoidun kolmen päivän aikana ryhmässä 1 oli leikkiä yhteensä 15 minuuttia 55 sekuntia ja ryhmässä 2 29 minuuttia ja 12 sekuntia. Saadut tulokset eivät kovin paljon poikenneet toisistaan, mutta tuloksista oli kuitenkin nähtävistä, että myöhemmin nupoutettu ryhmä eli ryhmä 2, ei reagoinut yhtä voimakkaasti nupoutukseen kuin ryhmä 1. Vasikat olivat aktiivisempia ja niiden keskuudessa leikkiä oli enemmän ja isommalla porukalla. Ryhmä 2 joi päivässä enemmän kuin ryhmä 1, ja kerralla juodut juomamäärät olivat korkeammat. Vasikat olivat keskeyttäneet juontia vähemmän ja annoksen juominen oli sujunut nopeammin.
Tulosten perusteella ajankohdalla voi olla vaikutusta vasikan käyttäytymiseen. Vasikat, jotka nupoutettiin myöhemmin vasikkakasvattamoon tulosta, olivat aktiivisempia nupoutuksen jälkeisinä päivinä. Vasikat olivat kerenneet jo tottua uuteen elinympäristöön ja uusiin lajitovereihin. Kuljetuksesta, uudesta elinympäristöstä ja uusista lajitovereista aiheutunut stressiä ei vasikoilla enää ollut verrattuna ensimmäisenä nupoutettuun ryhmään.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko vasikoiden käyttäytymisessä eroavaisuuksia, kun ne nupoutetaan eri aikaan vasikkakasvattamoon tullessa. Vasikoilla on matkasta ja uudesta elinympäristöstä sekä lajitovereista aiheutunutta stressiä tilalle saavuttaessa. Nupoutus on vasikalle kipua aiheuttava toimenpide, joka näkyy käyttäytymismuutoksina. Tutkimus tehtiin kahdella vasikkaryhmällä, jossa molemmissa oli 12 vasikkaa. Ensimmäinen ryhmä nupoutettiin heti seuraavana päivänä tilalle tulosta ja toinen kolmetoista päivää tilalle tulon jälkeen. Vasikoita videoitiin seitsemän päivän ajan ja juottoautomaattidata kerättiin tältä ajalta päivittäin. Saadusta videoaineistoista analysoitiin kolme päivää molemmilta ryhmiltä hetkittäisen seurannan ja behaviour samling -menetelmän avulla. Juottoautomaattitiedoista käytettiin hyväksi viiden ensimmäisen päivän tietoja. Videomateriaali analysoitiin ja sieltä kerättiin tiedot vasikoiden makaamisesta, seisomisesta, syömisestä ja juottoautomaatilla olosta sekä leikkimisestä. Myös se, jos vasikkaa ei näkynyt, kirjattiin ylös. Juottoautomaattitietojen pohjalta laskettiin molemmille ryhmille tunnusluvut, joita verrattiin toisiinsa.
Ryhmän 1 makuuaika oli 6 prosenttia korkeampi kuin ryhmän 2 nupoutusta seuraavana päivänä. Kolmantena havainnointipäivänä vasikat makasivat vieläkin ryhmässä 1 enemmän kuin ryhmässä 2. Juottoautomaatilla molemmissa ryhmissä käytiin tasaisesti. Seitsemän päivää nupouttamisen jälkeen ryhmä 2 söi karkearehuja päivässä 3 prosenttia enemmän kuin ryhmä 1. Analysoidun kolmen päivän aikana ryhmässä 1 oli leikkiä yhteensä 15 minuuttia 55 sekuntia ja ryhmässä 2 29 minuuttia ja 12 sekuntia. Saadut tulokset eivät kovin paljon poikenneet toisistaan, mutta tuloksista oli kuitenkin nähtävistä, että myöhemmin nupoutettu ryhmä eli ryhmä 2, ei reagoinut yhtä voimakkaasti nupoutukseen kuin ryhmä 1. Vasikat olivat aktiivisempia ja niiden keskuudessa leikkiä oli enemmän ja isommalla porukalla. Ryhmä 2 joi päivässä enemmän kuin ryhmä 1, ja kerralla juodut juomamäärät olivat korkeammat. Vasikat olivat keskeyttäneet juontia vähemmän ja annoksen juominen oli sujunut nopeammin.
Tulosten perusteella ajankohdalla voi olla vaikutusta vasikan käyttäytymiseen. Vasikat, jotka nupoutettiin myöhemmin vasikkakasvattamoon tulosta, olivat aktiivisempia nupoutuksen jälkeisinä päivinä. Vasikat olivat kerenneet jo tottua uuteen elinympäristöön ja uusiin lajitovereihin. Kuljetuksesta, uudesta elinympäristöstä ja uusista lajitovereista aiheutunut stressiä ei vasikoilla enää ollut verrattuna ensimmäisenä nupoutettuun ryhmään.