Nupoutusajankohdan vaikutus vasikan käyttäytymiseen : Käyttäytymistutkimus vasikkakasvattamossa

Abstract

Suomessa syntyy vuosittain noin 300 000 vasikkaa. Nupoutus on Suomessa yleinen tapa estää vasikoiden sarvien kasvu. Nupoutus tehdään muiden eläinten ja eläimiä hoitavien ihmisten turvallisuuden parantamiseksi. Nupoutus on kivuliasta vasikalle toimenpidehetkellä ilman lääkitystä ja myös sen jälkeen vähintään viisi päivää, vaikka asianmukainen lääkitys olisi annettu. Suomessa ei ole yhtä toimintatapaa, vaan toiset lääkitsevät vasikat nupoutuksessa ja toiset eivät. Suomessa laki ei velvoita lääkitystä nupoutushetkellä. Nupoutusta on viime vuosina tutkittu Suomessa paljon ja siitä saatavaa tietoa pidetään arvokkaana, koska sen avulla vasikoiden kokemaa kipua pystytään hoitamaan oikein.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, onko vasikoiden käyttäytymisessä eroavaisuuksia, kun ne nupoutetaan eri aikaan vasikkakasvattamoon tullessa. Vasikoilla on matkasta ja uudesta elinympäristöstä sekä lajitovereista aiheutunutta stressiä tilalle saavuttaessa. Nupoutus on vasikalle kipua aiheuttava toimenpide, joka näkyy käyttäytymismuutoksina. Tutkimus tehtiin kahdella vasikkaryhmällä, jossa molemmissa oli 12 vasikkaa. Ensimmäinen ryhmä nupoutettiin heti seuraavana päivänä tilalle tulosta ja toinen kolmetoista päivää tilalle tulon jälkeen. Vasikoita videoitiin seitsemän päivän ajan ja juottoautomaattidata kerättiin tältä ajalta päivittäin. Saadusta videoaineistoista analysoitiin kolme päivää molemmilta ryhmiltä hetkittäisen seurannan ja behaviour samling -menetelmän avulla. Juottoautomaattitiedoista käytettiin hyväksi viiden ensimmäisen päivän tietoja. Videomateriaali analysoitiin ja sieltä kerättiin tiedot vasikoiden makaamisesta, seisomisesta, syömisestä ja juottoautomaatilla olosta sekä leikkimisestä. Myös se, jos vasikkaa ei näkynyt, kirjattiin ylös. Juottoautomaattitietojen pohjalta laskettiin molemmille ryhmille tunnusluvut, joita verrattiin toisiinsa.

Ryhmän 1 makuuaika oli 6 prosenttia korkeampi kuin ryhmän 2 nupoutusta seuraavana päivänä. Kolmantena havainnointipäivänä vasikat makasivat vieläkin ryhmässä 1 enemmän kuin ryhmässä 2. Juottoautomaatilla molemmissa ryhmissä käytiin tasaisesti. Seitsemän päivää nupouttamisen jälkeen ryhmä 2 söi karkearehuja päivässä 3 prosenttia enemmän kuin ryhmä 1. Analysoidun kolmen päivän aikana ryhmässä 1 oli leikkiä yhteensä 15 minuuttia 55 sekuntia ja ryhmässä 2 29 minuuttia ja 12 sekuntia. Saadut tulokset eivät kovin paljon poikenneet toisistaan, mutta tuloksista oli kuitenkin nähtävistä, että myöhemmin nupoutettu ryhmä eli ryhmä 2, ei reagoinut yhtä voimakkaasti nupoutukseen kuin ryhmä 1. Vasikat olivat aktiivisempia ja niiden keskuudessa leikkiä oli enemmän ja isommalla porukalla. Ryhmä 2 joi päivässä enemmän kuin ryhmä 1, ja kerralla juodut juomamäärät olivat korkeammat. Vasikat olivat keskeyttäneet juontia vähemmän ja annoksen juominen oli sujunut nopeammin.

Tulosten perusteella ajankohdalla voi olla vaikutusta vasikan käyttäytymiseen. Vasikat, jotka nupoutettiin myöhemmin vasikkakasvattamoon tulosta, olivat aktiivisempia nupoutuksen jälkeisinä päivinä. Vasikat olivat kerenneet jo tottua uuteen elinympäristöön ja uusiin lajitovereihin. Kuljetuksesta, uudesta elinympäristöstä ja uusista lajitovereista aiheutunut stressiä ei vasikoilla enää ollut verrattuna ensimmäisenä nupoutettuun ryhmään.

About 300 000 calves are born each year in Finland. Disbudding is a common way in Finland to prevent the growth of calf horns. Disbudding is used to improve the safety of other animals and people. Disbudding is painful for the calf during the operation without pain relieving medication and even after at least five days, even if appropriate pain medication is given. In Finland there is not only one procedure; some give medication for calves, others do not. In Finland, the law does not oblige the medication in disbudding. In recent years, disbudding has been much researched and the information obtained is valuable, because with information the pain can be treated properly.

The purpose of this work was to investigate the differences in the calf behavior when the animals are disbudded at different times when arriving at the calf rearing house. The calves are stressed on arrival because of the travel and new habitats as well as the fellow species. Disbudding is a calf pain-causing measure that is seen as behavioral changes. The study was conducted with two calf groups, each with 12 calves. The first group was disbudded the next day when they came in the calf rearing house and the other 12 thirteen days after the arrival. The calf behaviour was video recorded for seven days and drinking machine data was collected on a daily basis. The video data of three days obtained was analyzed from both groups with instantaneous sampling and behaviour sampling. The drinking machine data of the first five days was used. The video material was analyzed and the data was collected from sleeping, standing, eating and when calves were at the drinking machine, as well as playing with the calves. Also, if the calf was not visible, it was recorded. On the basis of the drinking machine data the characteristics of both groups were calculated and were compared to each other.

The sleeping time for group 1 was 6% higher than that of group 2 the day following the disbudding. On the third day of observation, the calves were still sleeping more in group 1. In both groups the calves visited the drinking machine equally. After seven days of disbudding, group 2 ate silage 3% a day more than group 1. During the three days analyzed, group 1 had a total of 15 minutes to 55 seconds play time and group 2 29 minutes and 12 seconds. The results obtained did not differ much from each other, but it was apparent from the results that the latter group, group 2, was not reacting so strongly to the dehorning. The calves were more active and there was more play and more calves playing at the same time. Group 2 drank more than once a day and the amount of drink that was consumed at one time was higher. The calves had stopped drinking less and drinking the dose had gone faster.

Based on the results, the time may have an effect on the calf behavior. The calves disbudded later after arrival on the calf farm were more active after the disbudding days. The calves had already become accustomed to the new habitat and to the new species comrades. The calves did not feel stressed anymore because of the transport and the new habitat and new species comrades, compared to the first disbudded group.