Laadunvalvonnan kehittäminen reometrin avulla
Korpela, Jouni (2017)
Korpela, Jouni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801081118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801081118
Tiivistelmä
Teknos haluaa kehittää nestemaalien laadunvalvontaansa. Yksi tärkeimmistä nestemaalin mitattavista ominaisuuksista on sen viskositeetti. Maalin viskositeetti vaikuttaa maalin levittymiseen maalattavalla pinnalla ja siihen, valuuko maali pinnalla. Ruiskumaalauksessa viskositeetti vaikuttaa myös maalin virtaamiseen maaliruiskussa.
Viskometreillä voidaan tehdä yksinkertaisia viskositeetin mittauksia. Niillä mitattavan viskositeetin leikkausnopeusalue on kuitenkin hyvin rajattu. Reometrilla taas voidaan mitata viskositeettia erittäin laajalta leikkausnopeusalueelta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli tutkia, voidaanko viskometrimittauksia korvata reometrimittauksilla. Brookfield- ja Krebs-Stormer-viskometreillä mitattiin 17 eri vesiohenteisen maalaustuotteen viskositeettia. Jokaisesta tuotteesta oli mitattavana keskimäärin 5 eri tuotantoerää. Samojen tuotteiden viskositeettia mitattiin myös reometrilla. Reometrin viskositeettiprofiilimittaus tehtiin 50 eri leikkausnopeuspisteessä. Lisäksi jokaiselle tuotteelle tehtiin valumiskoe.
Reometrimittauksista piirrettiin tuotekohtaiset viskositeettiprofiilit leikkausnopeuden funktiona. Viskometrimittaukset yritettiin yhdistää viskositeettiprofiiliin etsimällä ne reometrin leikkausnopeuspisteet, joissa reometrin viskositeettiarvo oli mahdollisimman lähellä viskometrin viskositeettiarvoa. Koska viskometrit tuottavat suhteellisia viskositeettiarvoja ja reometri absoluuttisia viskositeettiarvoja, voidaan näiden yhdistämistä tutkia lähinnä tuotekohtaisesti tekemällä paljon mittauksia. Reometrilla mitattiin myös tuotteiden tiksotrooppisuutta, tuotteiden LVE-aluetta sekä varasto- ja häviömoduulia.
Työn tuloksena saatiin määritettyä joillekin tuotteille leikkausnopeusalue, jolla reometrin mittaus voisi korvata tietyn viskometrimittauksen. Joidenkin tuotteiden osalta viskometrimittauksen korvaaminen reometrimittauksella ei suoraan onnistu.
Viskometreillä voidaan tehdä yksinkertaisia viskositeetin mittauksia. Niillä mitattavan viskositeetin leikkausnopeusalue on kuitenkin hyvin rajattu. Reometrilla taas voidaan mitata viskositeettia erittäin laajalta leikkausnopeusalueelta. Yksi tärkeimmistä kysymyksistä oli tutkia, voidaanko viskometrimittauksia korvata reometrimittauksilla. Brookfield- ja Krebs-Stormer-viskometreillä mitattiin 17 eri vesiohenteisen maalaustuotteen viskositeettia. Jokaisesta tuotteesta oli mitattavana keskimäärin 5 eri tuotantoerää. Samojen tuotteiden viskositeettia mitattiin myös reometrilla. Reometrin viskositeettiprofiilimittaus tehtiin 50 eri leikkausnopeuspisteessä. Lisäksi jokaiselle tuotteelle tehtiin valumiskoe.
Reometrimittauksista piirrettiin tuotekohtaiset viskositeettiprofiilit leikkausnopeuden funktiona. Viskometrimittaukset yritettiin yhdistää viskositeettiprofiiliin etsimällä ne reometrin leikkausnopeuspisteet, joissa reometrin viskositeettiarvo oli mahdollisimman lähellä viskometrin viskositeettiarvoa. Koska viskometrit tuottavat suhteellisia viskositeettiarvoja ja reometri absoluuttisia viskositeettiarvoja, voidaan näiden yhdistämistä tutkia lähinnä tuotekohtaisesti tekemällä paljon mittauksia. Reometrilla mitattiin myös tuotteiden tiksotrooppisuutta, tuotteiden LVE-aluetta sekä varasto- ja häviömoduulia.
Työn tuloksena saatiin määritettyä joillekin tuotteille leikkausnopeusalue, jolla reometrin mittaus voisi korvata tietyn viskometrimittauksen. Joidenkin tuotteiden osalta viskometrimittauksen korvaaminen reometrimittauksella ei suoraan onnistu.