Obesiteettilasten ja heidän perheidensä ohjauskäyntien kehittäminen lasten ajanvarauspoliklinikalla
Perttilä, Jenni; Sopanen, Mari (2018)
Perttilä, Jenni
Sopanen, Mari
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802052035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802052035
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvaus siitä, miten obesiteettilasten ohjauskäyntejä voitaisiin kehittää lasten ajanvarauspoliklinikalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää obesiteettilasten ohjauskäyntejä lasten ajanvarauspoliklinikalla. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Miten obesiteettilasten ja heidän perheidensä ohjauskäyntejä voidaan kehittää? Opinnäytetyön pyrkimyksenä oli tuoda esille uusia työkaluja ohjauskäyntien parantamiseksi haastattelujen pohjalta. Työelämäkumppanina toimi HUS-organisaatio. Obesiteettihoitajien ohjauskäyntien kehittäminen on tärkeää, koska hoitajat kaipaavat lisää työkaluja ja työvälineitä ohjauskäyntien tueksi, jotta saavutettaisiin parempia hoitotuloksia.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, koska lasten sairaalloinen lihavuus eli obesiteetti on kasvava ongelma yhteiskunnassamme. Verrattuna normaalipainoisiin lapsiin, riski aikuisiän ylipainoon on vähintään kaksinkertainen, mikäli ylipainoa on jo lapsuusiässä. Nuoruusiän ylipaino nostaa riskin jopa nelinkertaiseksi. (Käypä Hoito 2013). Lihavuuden ehkäisy on hyvin tärkeää, koska lapset ovat yhtälailla vaarassa sairastua lihavuuteen liittyviin liitännäissairauksiin siinä missä aikuisetkin.
Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistokeruumetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kahta obesiteettisairaanhoitajaa. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää.
Tutkimustulosten mukaan voidaan havaita, että obesiteettiohjaukseen liittyvät koulutukset, moniammattillinen yhteistyö, työn suunnittelu, materiaali ja perheen motivointi koetaan keskeisiksi asioiksi obesiteettilasten ohjauskäyntien kehittämisessä ja tehostamisessa.
Laajemmin ajateltuna opinnäytetyön pohjalta nousevana kehittämisehdotuksena on HUS:n alueella toimiva yhtenäinen malli obesiteettiohjauskäyntien tehostamiseksi ja parantamiseksi. Yhtenäinen malli ei tarkoita jo nyt olemassaolevaa obesiteettilasten hoitopolkua. Yhtenäinen malli tarkoittaa valmista toimintamallia hoitajille, jonka mukaan he voivat työskennellä ja se olisi käytössä kaikissa yksiköissä. Toimintamalli on hoitajia ja kokonaisuutta tukeva.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, koska lasten sairaalloinen lihavuus eli obesiteetti on kasvava ongelma yhteiskunnassamme. Verrattuna normaalipainoisiin lapsiin, riski aikuisiän ylipainoon on vähintään kaksinkertainen, mikäli ylipainoa on jo lapsuusiässä. Nuoruusiän ylipaino nostaa riskin jopa nelinkertaiseksi. (Käypä Hoito 2013). Lihavuuden ehkäisy on hyvin tärkeää, koska lapset ovat yhtälailla vaarassa sairastua lihavuuteen liittyviin liitännäissairauksiin siinä missä aikuisetkin.
Opinnäytetyö on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineistokeruumetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin kahta obesiteettisairaanhoitajaa. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysimenetelmää.
Tutkimustulosten mukaan voidaan havaita, että obesiteettiohjaukseen liittyvät koulutukset, moniammattillinen yhteistyö, työn suunnittelu, materiaali ja perheen motivointi koetaan keskeisiksi asioiksi obesiteettilasten ohjauskäyntien kehittämisessä ja tehostamisessa.
Laajemmin ajateltuna opinnäytetyön pohjalta nousevana kehittämisehdotuksena on HUS:n alueella toimiva yhtenäinen malli obesiteettiohjauskäyntien tehostamiseksi ja parantamiseksi. Yhtenäinen malli ei tarkoita jo nyt olemassaolevaa obesiteettilasten hoitopolkua. Yhtenäinen malli tarkoittaa valmista toimintamallia hoitajille, jonka mukaan he voivat työskennellä ja se olisi käytössä kaikissa yksiköissä. Toimintamalli on hoitajia ja kokonaisuutta tukeva.