Ajoneuvon sandwich-paneelin kennorakenteen optimointi
Wiik, An-Kristiina (2018)
Wiik, An-Kristiina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802152495
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802152495
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia, voitaisiinko Formula Student -auton sandwich-rakenteiset sivupaneelit valmistaa kevyemmästä, mutta Formula Student Germany -säännöt täyttävästä lujasta materiaalista. Työn toimeksiantajana toimi Metropolia Motorsport.
Pintalevyjen ongelmana ollut liian suuren kovuuden aiheuttama hauras käyttäytyminen ratkaistiin vaihtamalla kuidun ja sideaineen materiaalit sekä laatimalla paksummat pintalevyt. Pintalevyt suunniteltiin tehtäväksi PBO-kuidusta sekä BMI-sideaineesta, latomalla 16 kerrosta kuitua ja paksuudeksi tuli 7 mm. Liimauksessa ongelmana ollut liitoksen liian alhainen lujuus sekä pinnanmyötö ratkaistiin vaihtamalla elastiseen, mutta lujaan adheesioaineeseen.
Ytimessä päädyttiin käyttämään sekä kennoa että paisutettua vaahtoa. Paneelin ydinmateriaaliksi valikoitui näin ollen rakennetta vahvistava Nomex-kenno, jonka solut täytettiin kuituun käärityllä taipuisalla paisutetulla vaahdolla, tarkemmin taipuisalla x-aerogeelillä. Kenno paksuus suunniteltiin olevan 10 mm.
Toivottua painosäästöä ei saavutettu, mutta paneeli täyttää sääntömääräiset vaatimukset. Lisäksi paneelin edelleenoptimointi voisi osoittautua hyödylliseksi, sillä kaikkea ei saatu sisällytettyä tämän työn piiriin.
Pintalevyjen ongelmana ollut liian suuren kovuuden aiheuttama hauras käyttäytyminen ratkaistiin vaihtamalla kuidun ja sideaineen materiaalit sekä laatimalla paksummat pintalevyt. Pintalevyt suunniteltiin tehtäväksi PBO-kuidusta sekä BMI-sideaineesta, latomalla 16 kerrosta kuitua ja paksuudeksi tuli 7 mm. Liimauksessa ongelmana ollut liitoksen liian alhainen lujuus sekä pinnanmyötö ratkaistiin vaihtamalla elastiseen, mutta lujaan adheesioaineeseen.
Ytimessä päädyttiin käyttämään sekä kennoa että paisutettua vaahtoa. Paneelin ydinmateriaaliksi valikoitui näin ollen rakennetta vahvistava Nomex-kenno, jonka solut täytettiin kuituun käärityllä taipuisalla paisutetulla vaahdolla, tarkemmin taipuisalla x-aerogeelillä. Kenno paksuus suunniteltiin olevan 10 mm.
Toivottua painosäästöä ei saavutettu, mutta paneeli täyttää sääntömääräiset vaatimukset. Lisäksi paneelin edelleenoptimointi voisi osoittautua hyödylliseksi, sillä kaikkea ei saatu sisällytettyä tämän työn piiriin.