Kotkalaisten kokemuksia osallisuudesta terveyttä edistävien palvelujen kehittämisessä
Koivula, Petra; Kataikko, Kati (2018)
Koivula, Petra
Kataikko, Kati
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802232747
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802232747
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kotkalaisten kokemuksia osallisuudesta terveyttä edistävien palvelujen kehittämisessä. Tavoitteena oli tutkia, toteutuuko osallisuus terveyttä edistävien palvelujen kehittämisessä ja millä tavalla kotkalaiset voivat itse vaikuttaa terveyttä edistävien palvelujen kehittämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kysely toteutettiin paperikyselynä ja internetkyselynä Kotkan Korttelikodeissa, Kumppanuustalo Vii-karissa ja Kotka-Kymin seurakunnan arkiruokailuissa kahdessa toimipisteessä. Kysely toteutettiin elo- ja syyskuun vaihteessa 2017. Vastauksia saatiin yhteensä 125 kappaletta ja vastausprosentti oli 61 %. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista koki terveyttä edistävät palvelut erittäin tärkeiksi. Kotkan terveyttä edistäviin palveluihin oli suurin osa vastaajista tyytyväisiä. Osallisuutta tarkasteltaessa vajaa kolmasosa vastaajista koki, ettei terveyden edistämisen palveluiden kehittämiseen voi itse vaikuttaa. Vastaajat kokivat vaikuttavansa asioihin antamalla palautetta, kertomalla mielipiteensä, äänestämällä ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Merkittävimmät syyt osallistumattomuuteen liittyivät joko siihen, että vastaajat kokivat, että eivät pystyneet tai eivät tienneet miten he voisivat vaikuttaa. Näiden lisäksi osa vastaajista koki, että he eivät jaksaneet yrittää vaikuttaa. Vaikuttamishalukkuuteen vähentäväsi vaikutti vastaajan pienituloisuus ja matala koulutustaso.
Suurin osa kyselyyn vastanneista toivoisi ja haluaisi vaikuttaa nykyistä enemmän terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen kehittämiseen vastaajat halusivat osallistua joko vastaamalla internetkyselyyn tai postikyselyyn. Tutkimuksemme perusteella voisi päätellä, että kaupunki voisi tuoda asukkailleen enemmän esille, kuinka he voivat vaikuttaa kuntalaisina terveyden edistämisen palveluihin. Vaikuttamisesta voisi yrittää myös tehdä kuntalaisille helpommaksi.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Kysely toteutettiin paperikyselynä ja internetkyselynä Kotkan Korttelikodeissa, Kumppanuustalo Vii-karissa ja Kotka-Kymin seurakunnan arkiruokailuissa kahdessa toimipisteessä. Kysely toteutettiin elo- ja syyskuun vaihteessa 2017. Vastauksia saatiin yhteensä 125 kappaletta ja vastausprosentti oli 61 %. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa vastaajista koki terveyttä edistävät palvelut erittäin tärkeiksi. Kotkan terveyttä edistäviin palveluihin oli suurin osa vastaajista tyytyväisiä. Osallisuutta tarkasteltaessa vajaa kolmasosa vastaajista koki, ettei terveyden edistämisen palveluiden kehittämiseen voi itse vaikuttaa. Vastaajat kokivat vaikuttavansa asioihin antamalla palautetta, kertomalla mielipiteensä, äänestämällä ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Merkittävimmät syyt osallistumattomuuteen liittyivät joko siihen, että vastaajat kokivat, että eivät pystyneet tai eivät tienneet miten he voisivat vaikuttaa. Näiden lisäksi osa vastaajista koki, että he eivät jaksaneet yrittää vaikuttaa. Vaikuttamishalukkuuteen vähentäväsi vaikutti vastaajan pienituloisuus ja matala koulutustaso.
Suurin osa kyselyyn vastanneista toivoisi ja haluaisi vaikuttaa nykyistä enemmän terveyden edistämiseen. Terveyden edistämisen kehittämiseen vastaajat halusivat osallistua joko vastaamalla internetkyselyyn tai postikyselyyn. Tutkimuksemme perusteella voisi päätellä, että kaupunki voisi tuoda asukkailleen enemmän esille, kuinka he voivat vaikuttaa kuntalaisina terveyden edistämisen palveluihin. Vaikuttamisesta voisi yrittää myös tehdä kuntalaisille helpommaksi.
