Kätilövastaanotto
Lopperi, Sanna (2018)
Lopperi, Sanna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803053011
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803053011
Tiivistelmä
Mikkelin sairaalakampukselle valmistuu keväällä 2019 Perhetalo. Tämä uusi kokonaisuus yhdistää perusterveydenhuoltoa, sosiaalityötä ja erikoissairaanhoitoa. Perhetaloon tulee yhdistetty yksikkö, johon kuuluvat synnytysyksikkö, synnytysvuodeosasto, raskaana ole-vien seurantaosasto, vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto ja lastenosasto. Tilojen riittävyydestä on kuitenkin noussut huoli. Uudet tilat eivät tule riittämään nykyisillä poti-lasmäärillä. Tätä ongelmaa voitaisiin hillitä kehittämällä toimintaa esimerkiksi siten, että mahdollistetaan lyhemmät synnytyksen jälkeiset hoitojaksot.
Kun perheet ovat kotiutuneet vastasyntyneen ollessa alle 36 tuntia vanha, lastenlääkäri tekee uusintatarkastuksen sairaalassa vastasyntyneen ollessa 3–5 vuorokautta vanha. Tämän uusintatarkastuksen lisäksi vastasyntynyt voi tarvita muun muassa paino- ja biliru-biinikontrollia. Nämä perheet tarvitsisivat usein myös erityistä tukea ja apua imetyksen kanssa.
Vastasyntyneen uusintatarkastukset suoritetaan tällä hetkellä synnytysvuodeosaston ti-loissa muun työn ohessa. Imetysongelmissa oleville perheille ei ole resursoitu aikoja eikä tiloja. Myös neuvolan kotikäyntiajat ovat rajalliset. Essoten alueella ei ole tarjolla tällä het-kellä terveydenhuollon ammattilaisten järjestämää imetystukea tai -apua sitä erityisesti tar-vitseville. Kansallisen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä on kuitenkin ohjeistanut sairaanhoitopiirejä luomaan alueelliset hoitopolut nopean avun järjestämiseksi imetyson-gelmissa oleville perheille.
Kätilövastaanotto, jossa kätilö yhdessä lastenlääkärin kanssa hoitaisi uusintatarkastukset, vastasyntyneiden kontrollikäynnit ja toimisi itsenäisesti imetysvastaanottoa pitäen, tarjoaisi ratkaisun edellä mainittuihin ongelmakohtiin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kätilövastaanoton toiminnan suunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Tarkoituksena oli myös benchmarkata jo toiminnassa olevien kahden kätilövastaanoton toimintaa ja luoda edellytykset toiminnan aloittamiselle. Teo-riatiedon ja benchmarkkausten avulla johdin työyksikössä kaksi ideariihtä, joiden pohjalta toiminta päästään aloittamaan.
Kun perheet ovat kotiutuneet vastasyntyneen ollessa alle 36 tuntia vanha, lastenlääkäri tekee uusintatarkastuksen sairaalassa vastasyntyneen ollessa 3–5 vuorokautta vanha. Tämän uusintatarkastuksen lisäksi vastasyntynyt voi tarvita muun muassa paino- ja biliru-biinikontrollia. Nämä perheet tarvitsisivat usein myös erityistä tukea ja apua imetyksen kanssa.
Vastasyntyneen uusintatarkastukset suoritetaan tällä hetkellä synnytysvuodeosaston ti-loissa muun työn ohessa. Imetysongelmissa oleville perheille ei ole resursoitu aikoja eikä tiloja. Myös neuvolan kotikäyntiajat ovat rajalliset. Essoten alueella ei ole tarjolla tällä het-kellä terveydenhuollon ammattilaisten järjestämää imetystukea tai -apua sitä erityisesti tar-vitseville. Kansallisen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä on kuitenkin ohjeistanut sairaanhoitopiirejä luomaan alueelliset hoitopolut nopean avun järjestämiseksi imetyson-gelmissa oleville perheille.
Kätilövastaanotto, jossa kätilö yhdessä lastenlääkärin kanssa hoitaisi uusintatarkastukset, vastasyntyneiden kontrollikäynnit ja toimisi itsenäisesti imetysvastaanottoa pitäen, tarjoaisi ratkaisun edellä mainittuihin ongelmakohtiin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata kätilövastaanoton toiminnan suunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Tarkoituksena oli myös benchmarkata jo toiminnassa olevien kahden kätilövastaanoton toimintaa ja luoda edellytykset toiminnan aloittamiselle. Teo-riatiedon ja benchmarkkausten avulla johdin työyksikössä kaksi ideariihtä, joiden pohjalta toiminta päästään aloittamaan.