KOULUTUSAVUSTUS : Täysi-ikäisen lapsen elatus eroperheessä

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli selvittää, miten koulutusavustusta koskeva oikeudellinen sääntely käytännössä toteutuu lastenvalvojan ja eronneiden vanhempien näkökulmasta tarkasteltuna. Koska koulutusavustus liittyy kiinteästi täysi-ikäisen lapsen toimeentuloon, selvitettiin työssä myös yhteiskunnan nuorelle tarjoamia mahdollisuuksia opintojen rahoittamiseen ja niiden suhdetta koulutusavustukseen. Prosessin eteneminen ja koulutusavustuksen vahvistamiseen vaikuttavat asiat ovat laissa säädettyjä ja näihin liittyvä problematiikka oli tarpeen myös nostaa opinnäytetyössä esille. Aihetta käsiteltiin sellaisen erolapsen näkökulmasta, joka asuu toisen vanhempansa luona ja täyttää koulutusavustuksen edellytykset.

Tutkimus toteutettiin empiirisenä oikeudellisena tutkimuksena. Teoriaosuudessa selvitettiin kirjallisuuden ja oikeuslähteiden valossa koulutusavustusta koskevaa oikeudellista sääntelyä eli miten tulisi toimia voimassa olevan oikeusjärjestyksen mukaan. Samalla luotiin katsaus yhteiskunnan puolesta tarjolla olevien opintojen rahoittamismahdollisuuksien taustalla vaikuttavaan lainsäädäntöön. Empiriaosuus toteutettiin case-tutkimuksena, jonka keinoin työssä tarkasteltiin, miten oikeudellinen sääntely on käytännössä toteutunut. Puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla selvitettiin yhden lastenvalvojan ja kolmen eronneen vanhemman kokemuksia asiasta.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että koulutusavustusta koskeva oikeudellinen sääntely ei ole kovinkaan selkeää; melko helposti sekoitetaan keskenään vanhemman avustusvelvollisuus ja elatusvelvollisuus. Työstä käy ilmi, että koulutusavustuksen rooli täysi-ikäisen erolapsen toimeentulossa on merkittävä ja vaikeasti korvat-tavissa yhteiskunnan tarjoamilla rahoittamismahdollisuuksilla; opintorahalla, opinto-lainalla ja toimeentulotuella. Haastattelujen perusteella oikeudellisen sääntelyn käytännön toteutumisessa suurin epäkohta liittyy lastenvalvojan rajoitettuihin oikeuksiin sekä vaihteleviin käytäntöihin eri instansseissa. Tämä aiheuttaa epätasa-arvoisuutta ja jopa lapsen edun vaarantumista. Myös ongelmat tiedonkulussa voivat jo lähtökohtaisesti muodostua esteeksi oikeudellisen sääntelyn toteutumiselle. Tiedonkulun parantamisen lisäksi olisi pyrittävä siihen, että lainsäätäjän tahto voisi toteutua mahdollisimman tasavertaisesti sopimuksen vahvistamispaikasta riippumatta.

The subject of this thesis was to study how the legal regulation related to training allowance is practically realized from the standpoint of the child welfare officer and divorced parents. Since the training allowance is closely related to the living of an adult child, the opportunities to pay for the costs of studies offered by society and their relationship to the training allowance were also examined in this work. The progress of the process and the issues affecting the confirmation of the training allowance are statutory and due to this it was necessary to bring up also issues related to them in this thesis. The subject was concerned from the standpoint of a divorce child who lives with another parent and meets the conditions of the training allowance.

The thesis was accomplished as an empirical legal study. In the theoretical part of the thesis, the legal regulation on training allowance was clarified in the light of literature and sources of law, i.e. how to act according to the current legal order. At the same time, a review was made on the legislation that is underlying the financing opportunities available on behalf of society. The empirical part was accomplished as a case study, which was used to examine how legal regulation has actually been implemented. Semi-structured thematic interviews were used to investigate the experiences of one child welfare officer and three divorced parents.

According to the study, the legal regulation on training allowance is not very clear; it is quite easy to mix together the allowance liability and maintenance liability. It is obvious that the role of training allowance in the living of an adult child is significant and difficult to overcome with the financing opportunities offered by society; a student grant, a student loan, and a social assistance. Based on the interviews, in the practical implementation of legal regulation, the greatest disadvantage is related to the limited rights of the child welfare officer and the varying practices in different instances. This results in inequality and even endangering the child's interest. Problems with the flow of information can, in principle, also constitute an obstacle to the implementation of the regulation. In addition to improving the flow of information, efforts should be made to ensure that the will of the legislator can be realized as evenly as possible, regardless where the agreement has been confirmed.