Perhekeskeinen hoitotyö vastasyntyneiden teho-osastolla

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten perhekeskeistä hoitotyötä toteutetaan keskussairaaloiden vastasyntyneiden teho-osastoilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla Mikkelin keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osasto voi kehittää toimintaansa perhekeskeisemmäksi.

Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tiedonantajina toimivat Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen keskussairaaloiden vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastojen osastonhoitajat ja hoitajat. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi seitsemän avointa kysymystä. Vastauksia saimme 15 kappaletta. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.

Opinnäytetyön tuloksissa ilmeni perhekeskeistä hoitotyötä toteutettavan yhtäläisesti. Perhekeskeisyys huomioitiin hoidon kaikissa vaiheissa, heti osastolle tulosta lähtien kotiutumiseen saakka. Tulosten perusteella nousi esille kirjaamisen ja raportoinnin tärkeys perhekeskeisen hoitotyön onnistumisessa. Omahoitajasuhdetta pidettiin tärkeänä luottamussuhteen rakentumisen ja kommunikaation sujumisen takia. Varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen muodostumista tuettiin sanoittamalla vauvan viestejä vanhemmille, ohjaamalla vanhempia antamaan kenguruhoitoa ja kannustamalla äitejä imetykseen. Vanhempien osallistumista tuettiin suunnittelemalla päiväohjelma siten, että he pääsivät mahdollisimman paljon osallistumaan vauvan hoitoon. Vanhemmat osallistuivat lääkärinkierroille ja vauvaa koskevaan päätöksentekoon. Vanhemmille mahdollistettiin rajoittamaton läsnäolo vauvan luona ja perheille tarjottiin perhehuoneita mahdollisuuksien mukaan. Sisarusten läsnäolo koettiin tärkeäksi.

The purpose of the thesis was to clarify how family-centered nursing care is executed at newborn intensive care units at the central hospitals. The goal of the thesis was to produce information, by which Mikkeli Central Hospital’s newborn intensive care unit can develop its practice towards family-oriented.

Qualitative research was used in the thesis. The informants of the research were charge nurses and nurses from the newborn intensive care- and control- units of the central hospitals in Kainuu, North Karelia and Päijät-Häme. The material was gathered by an electronic questionnaire, which included seven open questions. 15 replies were received. The analysis of the material was made with data-driven information analysis.

The results of our thesis indicated, that family-oriented nursing care is executed similarly. Family-orientation was regarded at all stages of nursing, from the arrival at the unit, to the discharge. On the grounds of the results, the importance of documentation and reporting stood out as part of successful at family-oriented nursing care. Caregiver –relationship was considered significant in establishing a trust relationship and in an advancing of communication. Early interaction and affection were backed by interpreting the with baby’s messages to the parents, by guiding the parents to use Kangaroo-mother care, and by encouraging the mothers to breastfeed. The participation of parents was backed by planning the daily routine so that the parents could take part in baby care as much as possible. The parents took part in the doctor’s round and in the decision making concerning the baby. It was made possible for the parents to be present around the baby unrestrictedly and the families were offered family rooms if possible. The presence of the siblings was felt significant.