Aktiivisuusrannekkeen hyödyntämisen kokeilu tekonivelleikkauspotilaan kuntoutumisen tukena
Pirskanen, Johanna (2018)
Pirskanen, Johanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083137
Tiivistelmä
Suomessa tehdään vuosittain yli 9000 lonkan ja yli 10 000 polven tekonivelleikkausta. Onnistunut tekonivelleikkaustulos vaatii aina myös tehokasta kuntoutusta. Kuntoutuminen on pitkä prosessi, joka vaatii potilaan omaa aktiivisuutta mutta myös hoitohenkilöstön tukea, ohjausta ja seurantaa.
Tekonivelsairaala Coxa on tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jonka tavoitteena on kehittää tuottamaansa palvelua ja tekonivelleikkausten hoito- ja kuntoutusprosesseja. Digitalisaation edistyessä yhä monipuolisemmat hoidon ja kuntoutuksen seurannan menetelmät tulevat mahdollisiksi. Coxassa on käynnistetty aktiivisuusrannekkeen käytön pilotti kuntoutumisen kehittämiseksi. Osa tästä pilotista toteutetaan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä.
Tässä opinnäytetyötutkimuksessa selvitettiin aktiivisuusrannekkeiden käyttöä tekonivelleikkauspotilaiden kutoutumisen tukena. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko aktiivisuusrannekkeilla kerätä objektiivista tietoa tekonivelpotilaiden aktiivisuudesta, jotta sitä voitaisiin käyttää kuntoutuksen tukena ja miten laitteiden käyttö soveltuu tekonivelleikkauspotilaiden käyttöön. Tutkimuksessa selvitettiin Polar M200 -mittarin ja Polar Flow -mobiilisovelluksen käyttöönottoa ja käytettävyyttä hyödyntäen käyttäjien kokemuksia. Kokeiluun osallistui 25 tekonivelleikkauspotilasta ja tutkimus toteutettiin osallistuvana toimintatutkimuksena.
Tutkimuksen mukaan laite soveltuu vielä toistaiseksi melko pienelle osalle tekonivelsairaalan potilaista, mutta niillä potilailla, joilla on käytössään älypuhelin, on myös valmiudet aktiivisuusmittarin käyttöön. Laite on helppokäyttöinen ja sillä saadaan helposti kerättyä objektiivista tietoa hoitohenkilöstön päätöksenteon tueksi. Käyttäjät kokivat laitteen parantavan heidän tietoisuuttaan omasta fyysisestä aktiivisuudestaan ja mahdollisuudesta lisätä omaa aktiivisuuttaan. Laitteen koettiin myös mahdollistavan uusien tavoitteiden asettamisen ja palautteen saamisen päivittäisestä toiminnasta.
Laitteiden käyttöönotto vaatii henkilöstön toimenpiteitä; käyttäjien ohjausta ja auttamista sekä ongelmanratkaisutaitoa, mutta muutoin käyttöönotto onnistui ongelmitta. Käyttäjien aktiivisuustietojen tallentumisessa pilvipalveluun ei havaittu ongelmia, ja objektiivista tietoa kertyi runsaasti jokaisesta käyttäjästä. Yhteenvetona voidaankin todeta, että aktiivisuusranneke soveltuu hyvin tekonivelleikkauspotilaan kuntoutumisen tueksi ja hoitoa kehittämällä siitä voi olla hyötyä myös kuntoutuksen työvälineenä.
Tekonivelsairaala Coxa on tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jonka tavoitteena on kehittää tuottamaansa palvelua ja tekonivelleikkausten hoito- ja kuntoutusprosesseja. Digitalisaation edistyessä yhä monipuolisemmat hoidon ja kuntoutuksen seurannan menetelmät tulevat mahdollisiksi. Coxassa on käynnistetty aktiivisuusrannekkeen käytön pilotti kuntoutumisen kehittämiseksi. Osa tästä pilotista toteutetaan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä.
Tässä opinnäytetyötutkimuksessa selvitettiin aktiivisuusrannekkeiden käyttöä tekonivelleikkauspotilaiden kutoutumisen tukena. Työn tavoitteena oli selvittää, voidaanko aktiivisuusrannekkeilla kerätä objektiivista tietoa tekonivelpotilaiden aktiivisuudesta, jotta sitä voitaisiin käyttää kuntoutuksen tukena ja miten laitteiden käyttö soveltuu tekonivelleikkauspotilaiden käyttöön. Tutkimuksessa selvitettiin Polar M200 -mittarin ja Polar Flow -mobiilisovelluksen käyttöönottoa ja käytettävyyttä hyödyntäen käyttäjien kokemuksia. Kokeiluun osallistui 25 tekonivelleikkauspotilasta ja tutkimus toteutettiin osallistuvana toimintatutkimuksena.
Tutkimuksen mukaan laite soveltuu vielä toistaiseksi melko pienelle osalle tekonivelsairaalan potilaista, mutta niillä potilailla, joilla on käytössään älypuhelin, on myös valmiudet aktiivisuusmittarin käyttöön. Laite on helppokäyttöinen ja sillä saadaan helposti kerättyä objektiivista tietoa hoitohenkilöstön päätöksenteon tueksi. Käyttäjät kokivat laitteen parantavan heidän tietoisuuttaan omasta fyysisestä aktiivisuudestaan ja mahdollisuudesta lisätä omaa aktiivisuuttaan. Laitteen koettiin myös mahdollistavan uusien tavoitteiden asettamisen ja palautteen saamisen päivittäisestä toiminnasta.
Laitteiden käyttöönotto vaatii henkilöstön toimenpiteitä; käyttäjien ohjausta ja auttamista sekä ongelmanratkaisutaitoa, mutta muutoin käyttöönotto onnistui ongelmitta. Käyttäjien aktiivisuustietojen tallentumisessa pilvipalveluun ei havaittu ongelmia, ja objektiivista tietoa kertyi runsaasti jokaisesta käyttäjästä. Yhteenvetona voidaankin todeta, että aktiivisuusranneke soveltuu hyvin tekonivelleikkauspotilaan kuntoutumisen tueksi ja hoitoa kehittämällä siitä voi olla hyötyä myös kuntoutuksen työvälineenä.