Asenne ratkaisee
Kinnala, Eveliina (2018)
Kinnala, Eveliina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803083158
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Laitilan yläkoululaisten ja heidän huoltajiensa asenteita, suvaitsevaisuutta sekä suhtautumista erilaisiin ihmisiin. Lisäksi paikkakunnalla opiskelevat ulkomaalaiset oppilaat saivat kertoa, miten he koulussa viihtyivät.
Tähän opinnäyteyöhön osallistuneiden oppilaiden mielestä Laitilan yläkoulu on hyvä paikka. Valtaosa oppilaista viihtyy ja yhteishenki on hyvä. Jokainen saa olla oma itsensä. Oppilaiden huoltajat vastasivat pääsääntöisesti olevansa suvaitsevaisia tai melko suvaitsevaisia. Huoltajat vastasivat vaikuttavansa tietoisesti vain vähän jälkikasvunsa valintoihin seurustelun tai ystävien suhteeni. Enemmän vaikutusvaltaa pyrittiin käyttämään tulevaisuudensuunnitelmien ja mielipiteiden suhteen.
Työperäisen maahanmuuton seurauksena Laitilassa asuvat nuoret viihtyivät siellä hyvin, turvapaikanhakijanuoret kokivat jääneensä yhtä lukuun ottamatta vähintäänkin huomiotta. Turvapaikanhakijanuoria oli yläkoulussa vain muutamia kerrallaan. Nuoret eivät kertoneet kiusaamisesta tai mistään ikäväksi kokemastaan kohtelustaan aikuisille. Osa turvapaikanhakijanuorista kuvaili kohteluaan nuorison parissa hyvin ikävänä, jopa rasismin tunnusmerkkejä täyttävänä, haastatteluista nuorista kukaan ei kuitenkaan käyttänyt haastatteluissa sanaa rasismi. Monet turvapaikanhakijanuorista olivat riittävän sensitiivisiä ymmärtämään vanhempiensa murheet ja stressitilan, joten he vaikenivat kohtaamistaan ongelmista myös perheensä parissa. Osa vanhemmista ei suostunut uskomaan näitä ikäviä asioita edes niistä heille kerrottaessa.
Tämän opinnäytetyön valossa näyttää siltä, että Laitilan yläkoulussa turvapaikanhakijanuoria on lukumäärältään liian pieni määrä kerrallaan, vain muutamia yksittäisiä turvapaikanhakijanuoria koulussa, jossa opiskelee yli kolme sataa paikallista oppilasta. Suurin virhe yksilön kannalta katsottuna tapahtui maahanmuuttoviranomaisten taholta siinä, että Laitilaan sijoitettiin vain muutamia yläkouluikäisiä nuoria. Nuoren herkkä kehitysikä ja turvapaikanhakijan mahdollinen kriisitausta huomioon ottaen on tärkeää maahanmuuttoviranomaisten taholta varmistaa, että erityisesti uudelle vastaanottopaikkakunnalle sijoitetaan yläkouluikäisiä enemmän kuin vain yksi tai muutama. Asian tärkeys vain korostuu, jos nuoret ovat ulkonäöltään tai kulttuuriltaan valtaväestöstä erottuvia.
Työssä käytettiin menetelminä Webropol-kyselyä, teemahaastattelua sekä havainnointia.
Tähän opinnäyteyöhön osallistuneiden oppilaiden mielestä Laitilan yläkoulu on hyvä paikka. Valtaosa oppilaista viihtyy ja yhteishenki on hyvä. Jokainen saa olla oma itsensä. Oppilaiden huoltajat vastasivat pääsääntöisesti olevansa suvaitsevaisia tai melko suvaitsevaisia. Huoltajat vastasivat vaikuttavansa tietoisesti vain vähän jälkikasvunsa valintoihin seurustelun tai ystävien suhteeni. Enemmän vaikutusvaltaa pyrittiin käyttämään tulevaisuudensuunnitelmien ja mielipiteiden suhteen.
Työperäisen maahanmuuton seurauksena Laitilassa asuvat nuoret viihtyivät siellä hyvin, turvapaikanhakijanuoret kokivat jääneensä yhtä lukuun ottamatta vähintäänkin huomiotta. Turvapaikanhakijanuoria oli yläkoulussa vain muutamia kerrallaan. Nuoret eivät kertoneet kiusaamisesta tai mistään ikäväksi kokemastaan kohtelustaan aikuisille. Osa turvapaikanhakijanuorista kuvaili kohteluaan nuorison parissa hyvin ikävänä, jopa rasismin tunnusmerkkejä täyttävänä, haastatteluista nuorista kukaan ei kuitenkaan käyttänyt haastatteluissa sanaa rasismi. Monet turvapaikanhakijanuorista olivat riittävän sensitiivisiä ymmärtämään vanhempiensa murheet ja stressitilan, joten he vaikenivat kohtaamistaan ongelmista myös perheensä parissa. Osa vanhemmista ei suostunut uskomaan näitä ikäviä asioita edes niistä heille kerrottaessa.
Tämän opinnäytetyön valossa näyttää siltä, että Laitilan yläkoulussa turvapaikanhakijanuoria on lukumäärältään liian pieni määrä kerrallaan, vain muutamia yksittäisiä turvapaikanhakijanuoria koulussa, jossa opiskelee yli kolme sataa paikallista oppilasta. Suurin virhe yksilön kannalta katsottuna tapahtui maahanmuuttoviranomaisten taholta siinä, että Laitilaan sijoitettiin vain muutamia yläkouluikäisiä nuoria. Nuoren herkkä kehitysikä ja turvapaikanhakijan mahdollinen kriisitausta huomioon ottaen on tärkeää maahanmuuttoviranomaisten taholta varmistaa, että erityisesti uudelle vastaanottopaikkakunnalle sijoitetaan yläkouluikäisiä enemmän kuin vain yksi tai muutama. Asian tärkeys vain korostuu, jos nuoret ovat ulkonäöltään tai kulttuuriltaan valtaväestöstä erottuvia.
Työssä käytettiin menetelminä Webropol-kyselyä, teemahaastattelua sekä havainnointia.