Terveydenhoitajien käsityksiä epäsäännöllisen päivärytmin vaikutuksesta leikki-ikäisen lapsen hyvinvointiin

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien kokemuksia epäsäännöllisen päivärytmin vaikutuksesta leikki-ikäisen lapsen hyvinvointiin. Tarkoituksena oli myös käsitellä vanhemmuuden merkitystä päivärytmin toteuttajana sekä lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla lastenneuvolassa työskentelevät terveydenhoitajat voivat ohjata ja tukea lasta ja hänen perhettään päivärytmiin liittyvissä asioissa.

Opinnäytetyön empiirinen osuus toteutettiin yhden kaupungin alueella ja aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea pitkään lastenneuvolatyötä tehnyttä terveydenhoitajaa. Terveydenhoitajat valittiin kolmen eri neuvolapiirin alueelta. Haastattelut käytiin keskustelunomaisesti valituista aiheista. Jokainen haastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin sana sanalta. Aineisto analysoitiin induktiivista sisällön analyysia käyttäen.

Tuloksissa ilmeni terveydenhoitajien selvä huoli lapsiperheiden hyvinvoinnista. Perheiden elämä koettiin erittäin kiireiseksi ja vaativaksi, jolloin lapsen tarpeet jäivät osittain toteutumatta. Terveydenhoitajat kokivat vanhempien ongelmaksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Harrastukset koettiin kuitenkin perheiden keskuudessa erittäin tärkeiksi ja niistä pidettiin kiinni ajanpuutteesta huolimatta. Vanhemmat ujuttivat huomaamattaan omaa kiirettään lapsiinsa, jolloin levollisen joutenolon koettiin olevan vähissä.

Säännöllisen päivärytmin katsottiin olevan erittäin tärkeä lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta ja auttavan koko perhettä arjen rutiineista selviytymisessä. Terveydenhoitajat olivat kokeneita huomaamaan ongelmat perheissä jo varhaisessa vaiheessa ja ottivat asian puheeksi neuvolavastaanotolla. Keskusteluissa pyrittiin tuomaan esille lapsen näkökulmaa ja tavoitteena oli herättää vanhemmissa ajatuksia siitä, miten selkeän päivärytmin avulla perheen arkipäivään liittyviä ongelmia voitaisiin paremmin ehkäistä.

Tavoitteena on antaa varsinkin vastavalmistuneille terveydenhoitajille valmiuksia ottaa päivärytmiin liittyvät seikat esille neuvolavastaanotoilla. Jatkossa aihetta tulisi lähemmin tutkia lapsiperheiden näkökulmasta haastattelemalla perheitä päivärytmiin liittyvistä seikoista.

PUBLIC HEALTH NURSES OPINIONS OF HOW IRREGULAR DAILY ROUTINES EFFECT TO A 4-5 YEAR OLD CHILD AND HIS/HER WELFARE

The purpose of this study was to describe public health nurses opinions of how irregular daily routines effect to a child and his/her welfare. In addition a purpose is to describe how parenthood effects to welfare of a child as it comes to taking care of these routines. The goal of this study is to produce information for public health nurses in their work relating guiding families with children in their daytime routines.

The research was carried out by interviewing three public health nurses who had been working for several years. Public health nurses were selected from different areas within one town. All the interviews were carried out informally and were taped and written down word by word. The collected material was analysed by using inductive analyse of the contents.

According to the results public health nurses were worried about families and their wellbeing. Life is very busy and demanding and needs of a child are easily forgotten. In opinion of the public health nurses the parents had difficulties in coping with their leisure and working time. Most parents regarded hobbies as an important part of their life nevertheless they took a lot of time from the family. A lack of tranquillity among families was very common and children were affected by a busy life.

A day with certain routines was according to these three public health nurses, very important to a child. It can help both the child and his/her family in coping with everyday tasks at home. Public health nurses were familiar with noticing problems in families already in an early stage and discussed the matter with the parents in an appointment. The purpose of discussions was to enable parents to see their situation in a view of a child. Furthermore the purpose was to give parents themselves an idea of how daily routines could help the family to cope with the problems arising in ordinary living.

A purpose of this research is to give thoughts especially for public health nurses with a short experience. This material hopefully helps them to deal with problems according to the daytime routines in the families. Families themselves could furthermore be interweaved in the future.