Kutsumusta, sydäntä ja järkeä : minkälainen kuva muodostuu sairaanhoitajien ammattiryhmästä vuoden 1995 lakon aikaisten lehtikirjoitusten pohjalta?
Haverinen, Tarja; Ruotsi, Jenni (2010)
Haverinen, Tarja
Ruotsi, Jenni
Lahden ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005149327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005149327
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana olivat Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän viestinnän leikekansiot, joissa on sairaanhoitoa ja hoitotyötä käsitteleviä lehtiartikkeleita 30 vuoden ajalta. Tutkimusmateriaalin ohjaamana löytyi tutkimusaihe. Vuoden 1995 lakon aikaisia lehtikirjoituksia analysoimalla muodostamme kuvaa sairaanhoitajien ammattiryhmästä suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Teoriaosuuden historiallinen viitekehys sairaanhoitajien ammatin ja hoitotyön kehityksestä mahdollistaa tutkimuksen tulosten syvemmän ja kokonaisvaltaisemman ymmärtämisen.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineiston analyysissa mukailtiin Kyngäksen ja Vanhasen (1999) sisällönanalyysiprosessia. Tulokset raportoidaan kertomuksina aineistolähtöisen analyysirungon muodostamien teemojen alla. Kuva sairaanhoitajien ammattiryhmästä muodostuu viiden eri näkö-kulman kautta: potilaiden, lääkärien, työnantajan, yhteiskunnallisesti päättävien elinten sekä sairaanhoitajien itsensä näkemänä.
Tutkimus osoitti, että lääkärit, työnantaja sekä yhteiskunnallisesti päättävät elimet edellyttivät sairaanhoitajien ammattiryhmän edelleen toimivan kutsumusajattelun velvoittamina. Kutsumuksellista toimintaa odotettiin hoitotyön lisäksi myös laitosta ja yhteiskunnan hyvinvointirakenteita kohtaan. Kutsumusajattelulla syyllistettiin sairaanhoitajia niin ammattiryhmänä kuin henkilökohtaisestikin. Myös sairaanhoitajien omaa toimintaa ohjasi kutsumus. Kutsumus hoitotyöhön ei kuitenkaan näyttäytynyt uuvuttavana itsensä uhraamisena, vaan oman työn arvostuksena ja haluna tehdä laadukasta hoitotyötä. Potilaat luottivat sairaanhoitajiin ja näkivät ammattitaitoisen, alipalkatun naisvaltaisen ammattiryhmän, joka teki raskasta työtä minimi resurssein.
Tutkimuksen tuloksena on tietoa niin sairaanhoitajien ammattiryhmästä kuin sen yhteiskunnallisesta asemasta ja arvostuksesta. Historiallisten juurten ymmärtäminen auttaa näkemään nykyisyyttä paremmin sekä kehittämään niin ammatillisenkasvun ja -hyvinvoinnin kuin hoitamisenkin tulevaisuutta.
Tutkimus tehtiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineiston analyysissa mukailtiin Kyngäksen ja Vanhasen (1999) sisällönanalyysiprosessia. Tulokset raportoidaan kertomuksina aineistolähtöisen analyysirungon muodostamien teemojen alla. Kuva sairaanhoitajien ammattiryhmästä muodostuu viiden eri näkö-kulman kautta: potilaiden, lääkärien, työnantajan, yhteiskunnallisesti päättävien elinten sekä sairaanhoitajien itsensä näkemänä.
Tutkimus osoitti, että lääkärit, työnantaja sekä yhteiskunnallisesti päättävät elimet edellyttivät sairaanhoitajien ammattiryhmän edelleen toimivan kutsumusajattelun velvoittamina. Kutsumuksellista toimintaa odotettiin hoitotyön lisäksi myös laitosta ja yhteiskunnan hyvinvointirakenteita kohtaan. Kutsumusajattelulla syyllistettiin sairaanhoitajia niin ammattiryhmänä kuin henkilökohtaisestikin. Myös sairaanhoitajien omaa toimintaa ohjasi kutsumus. Kutsumus hoitotyöhön ei kuitenkaan näyttäytynyt uuvuttavana itsensä uhraamisena, vaan oman työn arvostuksena ja haluna tehdä laadukasta hoitotyötä. Potilaat luottivat sairaanhoitajiin ja näkivät ammattitaitoisen, alipalkatun naisvaltaisen ammattiryhmän, joka teki raskasta työtä minimi resurssein.
Tutkimuksen tuloksena on tietoa niin sairaanhoitajien ammattiryhmästä kuin sen yhteiskunnallisesta asemasta ja arvostuksesta. Historiallisten juurten ymmärtäminen auttaa näkemään nykyisyyttä paremmin sekä kehittämään niin ammatillisenkasvun ja -hyvinvoinnin kuin hoitamisenkin tulevaisuutta.