ATP-mittausten käyttöönotto ja tulosten hyödyntäminen leikkaussalisiivouksessa : Case: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sairaalahuoltajapalvelut
Sahlgren, Ritva (2018)
Sahlgren, Ritva
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804124591
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804124591
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli määritellä leikkaussaliin kriittiset pisteet eli useimmin kosketellut kosketuskohdat. Kriittisille pisteille määriteltiin raja-arvot, joita käytettiin hyväksi ATP-mittarilla tehdyissä pintapuhtausmittauksissa puhtaustason toteamisessa. Leikkausten välissä tehtävien välisiivouksien prosessia kehitettiin laatimalla kirjalliset ohjeet erilaisille leikkaustoimenpiteille infektioiden torjunta ja puh-tausluokan vaatima aseptiikka huomioiden. Laadituilla ohjeilla saatiin toimintatapoja yhtenäistettyä sekä taattua tasalaatuinen, laadukas palvelu. Pintapuhtaus-näytteistä saadut tulokset voidaan ottaa osaksi sairaalahuoltajapalvelujen tarjoaman palvelun kehittämistä, laadunhallintaa ja omavalvontaa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia ja ATP-mittausta. Kahdessa leikkaussalissa havainnoitiin hoitohenkilökunnan työskentelyä leikkauksen aikana kriittisten pisteiden määrittämiseksi. Pintapuhtauden mittausmenetelmänä käytettiin ATP- eli luminometriamenetelmää. Ensimmäiset mittaukset otettiin ennen leikkaussalin siivousta likaisista pinnoista sekä samoista pinnoista siivouksen jälkeen. Toisten leikkausten jälkeen mittaukset otettiin vain puhdistetuista pinnoista.
Havainnoinnista ja mittauksista selvisi, että määritellyt kriittiset kosketuskohdat olivat oikeita. Näiden lisäksi tuli kuitenkin puhdistettavaksi muitakin tärkeitä kos-ketuskohtia. Toimintatapoja välisiivousprosessissa täytyi tarkentaa tai muuttaa, koska mittauksissa tuli esiin mittauspisteitä, jotka eivät olleet määriteltyjen raja-arvojen sisällä. Puhdistuspalvelu- ja hoitohenkilökunnan tekemiä tehtäviä leikkausten välissä täytyy selkiyttää, jotta potilasturvallisuus hygienianäkökulma huomioiden toteutuu.
Tutkimuksen tuloksena laadittavien ohjeiden yhtenä tavoitteena oleva välisiivousprosessin nopeuttaminen ei luultavasti kaikkien toimenpiteiden osalta toteudu, koska puhdistettavia pisteitä saatiin aiempaa enemmän. Ohjeistuksen laadinta ja toimintatapojen yhtenäistäminen pienempien toimenpiteiden kohdalla saattaa kuitenkin nopeuttaa leikkausprosessia siivouksen kannalta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia ja ATP-mittausta. Kahdessa leikkaussalissa havainnoitiin hoitohenkilökunnan työskentelyä leikkauksen aikana kriittisten pisteiden määrittämiseksi. Pintapuhtauden mittausmenetelmänä käytettiin ATP- eli luminometriamenetelmää. Ensimmäiset mittaukset otettiin ennen leikkaussalin siivousta likaisista pinnoista sekä samoista pinnoista siivouksen jälkeen. Toisten leikkausten jälkeen mittaukset otettiin vain puhdistetuista pinnoista.
Havainnoinnista ja mittauksista selvisi, että määritellyt kriittiset kosketuskohdat olivat oikeita. Näiden lisäksi tuli kuitenkin puhdistettavaksi muitakin tärkeitä kos-ketuskohtia. Toimintatapoja välisiivousprosessissa täytyi tarkentaa tai muuttaa, koska mittauksissa tuli esiin mittauspisteitä, jotka eivät olleet määriteltyjen raja-arvojen sisällä. Puhdistuspalvelu- ja hoitohenkilökunnan tekemiä tehtäviä leikkausten välissä täytyy selkiyttää, jotta potilasturvallisuus hygienianäkökulma huomioiden toteutuu.
Tutkimuksen tuloksena laadittavien ohjeiden yhtenä tavoitteena oleva välisiivousprosessin nopeuttaminen ei luultavasti kaikkien toimenpiteiden osalta toteudu, koska puhdistettavia pisteitä saatiin aiempaa enemmän. Ohjeistuksen laadinta ja toimintatapojen yhtenäistäminen pienempien toimenpiteiden kohdalla saattaa kuitenkin nopeuttaa leikkausprosessia siivouksen kannalta.
