Hoitohenkilökunnan asenteet muistisairaiden seksuaalisuudesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla hoitohenkilökunnan asenteita muistisairaiden seksuaalisuudesta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää Porin perusturvan hoitohenkilökunnan asenteiden tiedostamiseen ja kehittämiseen muistisairaiden seksuaalisuudesta. Tutkimuskysymyksiksi valikoituivat 1) ”Minkälaisia asenteita hoitohenkilökunnalla on muistisairaiden seksuaalisuudesta?”, 2) ”Mitkä tekijät vaikuttavat hoitohenkilökunnan asenteisiin muistisairaiden seksuaalisuuteen?” ja 3) ”Minkälaisia kokemuksia hoitohenkilökunnalla on muistisairaiden seksuaalisuuden ilmaisemisesta?” Opinnäytetyössä käytettiin kolmea suomenkielistä ja kolmea englanninkielistä aiheeseen liittyvää tutkimusta.

Tutkimustulosten mukaan hoitohenkilökunnan asenne ikääntyneiden seksuaalisuuteen on sallivaa, mutta muistisairaan seksuaalisuutta kohdatessaan asenne on negatiivisempaa. Hoitohenkilökunnan henkilökohtaiset asenteet ja työympäristö vaikuttavat hoitohenkilökunnan asenteeseen. Esimerkiksi kotihoidon työntekijät suhtautuvat sallivammin muistisairaan seksuaalisuuteen kuin palvelutalossa työskentelevät. Tutkimuksista ilmenee, että hoitohenkilökunta rajoittaa muistisairaan seksuaalisuuden ilmaisua. Hoitajan nuoren iän ja vähäisen työkokemuksen katsotaan vaikuttavan kielteisesti seksuaalisuuteen suhtautumisessa. Hoitajan vanhempien ollessa lähellä muistisairaan ikää, suhtautuminen on myös negatiivisempaa. Hoitajan koulutus ja työnkuva vaikuttavat asenteisiin. Tutkimuksista käy ilmi, että hoitohenkilökunta on kiinnostunut saamaan lisää koulutusta aiheesta.

Opinnäytetyön avulla opinnäytetyön tekijät saavat lisää tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hoitohenkilökunnan asenteisiin muistisairaiden seksuaalisuutta kohdatessaan. Tämän kautta he pystyvät kehittämään omaa ajattelutapaansa ja toimintatapojaan kohdatessaan muistisairaiden seksuaalisuutta. Opinnäytetyön tekijät saavat työkaluja epäkohtien huomioimiseen ja aiheen puheeksi ottamiseen työympäristössä.

The purpose of this thesis is, with descriptive literature studies, to look into the attitudes of nursing and care staff toward the sexuality of patients with memory impairment. The thesis strives to present information for increasing awareness and improving the nature of the attitudes of the Porin Perusturva care staff toward the sexuality of patients with memory impairment. The questions to consider are: 1) ”How do the members of the care staff feel about the sexuality of their patients with memory impairment?” 2) ”What affects the attitudes of the care staff?” and 3) “What experiences do the members of the care staff have of the patients’ expressions of sexuality?” Three Finnish and three English related studies were used in constructing the thesis.

Based on the study results, the members of the care staff are accepting toward the sexuality of elderly patients, but less so with the sexuality of patients with impaired memory. The care staff’s personal perspectives and work environment have an effect on how they view the issue. For example, home health care nurses have a more open attitude toward the sexuality of patients with impaired memory than do those who work in assisted living facilities. The study shows that the care staff tend to discourage sexual expressions of patients with memory impairment. Young age and limited experience in nursing seem to have a negative effect on care staff’s position toward sexuality in patients. When the nurse’s parents are close in age to the patient, the perspective of the nurse is affected negatively. The nurse’s education and job description also influence attitude. The study reveals that the nursing and care staff are interested in receiving more education on the topic.

The thesis helps its writers to learn what affects the attitudes of nursing staff when facing the sexuality of memory-impaired patients. It will enable them to improve their own way of thinking and behavior when faced with the sexuality of patients with memory impairment. The writers of the thesis can gain tools for noticing places for improvement and bringing up the topic in conversation at work.