Päivätoiminta muistisairaan hoidon tukena
Malm, Annely (2018)
Malm, Annely
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804235174
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804235174
Tiivistelmä
Tämä koostamani raportti on osa toiminnallista opinnäytetyötäni, jonka avulla minulla on tarkoitus kehittää ja tuottaa ikääntyneille muistisairaille suunnattua päivätoimintaa. Muistisairaille suunnattu päivätoiminta on yksi kuntoutumisen ja omaishoidon tuen palvelumuodoista, joka mm. tukee ikääntyneiden kotona asumista.
Ikääntyneen väestön määrä Suomessa on jatkuvassa kasvussa. Väestön huoltosuhteen muutokset ja sen mukana julkisen talouden kestävyys vaativat muutoksia nykyiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteeseen. Palveluita on kehittävä vastaamaan ikääntyvien tarpeisiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Entistä keskeisemmäksi nousee merkitys palveluiden vaikuttavuudesta.
Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista kaksi kolmasosaa muodostuu yli 65-vuotiaiden palveluiden käytöstä, joista etenevät muistisairaudet ovat suurin ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä. Muistisairaan omaishoitajuus voi olla henkisesti ja fyysisesti hyvin vaativaa ympärivuorokautista työtä. Yli 65-vuotiaita omaishoitajien määrä on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut sekä prosenttiosuudeltaan että absoluuttisesti ja suuntaan ei ole luvassa lähivuosina muutoksia.
Päivätoiminta on palvelu, jossa hoidettava viettää aikaa sovittuina päivinä päiväaikaan mahdollistaen samalla omaishoitajien lepohetken hoitovastuusta. Ikääntyneille muistisairaille suunnatun päivätoiminnan tulee olla asiakkaan tarpeista lähtevää tavoitteellista toimintaa, joka on tarkoitettu tukemaan sekä muistisairaan että hänen omaishoitajansa hyvinvointia ja toimintakykyä.
Tässä työssä käsittelen muistisairauksia sekä niiden vaikutusta ikäihmisten toimijuuteen. Lisäksi käsittelen sairauteen kiinteästi liittyvien käyttäytymisen muutosten vaikutuksia sekä muistisairaan omaishoitajuutta. Kirjallisuutta sekä erilaisia tutkimustuloksia kartoittamalla olen pyrkinyt saamaan mahdollisimman kattavan käsityksen muistisairaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä hyvän hoidon edellytyksistä.
Päivätoiminta voidaan nähdä muistisairaan hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavana tekijänä, jos toiminnan keskiössä ovat kuntoutujalähtöisyys, muistisairaan sekä hänen läheistensä voimaannuttaminen, aktiivisen toimijuuden tukeminen ja vertaistuki. Muistisairaan hyvä hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, jonka ydin on sairastuneen tiedonkäsittelyn muutosten ymmärtäminen sekä yksilöllinen vastaaminen hänen muuttuneisiin tarpeisiin. Omaishoitajan jaksamisella ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys muistisairaan hyvinvointiin.
Ikääntyneen väestön määrä Suomessa on jatkuvassa kasvussa. Väestön huoltosuhteen muutokset ja sen mukana julkisen talouden kestävyys vaativat muutoksia nykyiseen sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteeseen. Palveluita on kehittävä vastaamaan ikääntyvien tarpeisiin sekä määrällisesti että laadullisesti. Entistä keskeisemmäksi nousee merkitys palveluiden vaikuttavuudesta.
Terveydenhuollon kokonaiskustannuksista kaksi kolmasosaa muodostuu yli 65-vuotiaiden palveluiden käytöstä, joista etenevät muistisairaudet ovat suurin ikääntyneiden pitkäaikaista avuntarvetta aiheuttava sairausryhmä. Muistisairaan omaishoitajuus voi olla henkisesti ja fyysisesti hyvin vaativaa ympärivuorokautista työtä. Yli 65-vuotiaita omaishoitajien määrä on Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut sekä prosenttiosuudeltaan että absoluuttisesti ja suuntaan ei ole luvassa lähivuosina muutoksia.
Päivätoiminta on palvelu, jossa hoidettava viettää aikaa sovittuina päivinä päiväaikaan mahdollistaen samalla omaishoitajien lepohetken hoitovastuusta. Ikääntyneille muistisairaille suunnatun päivätoiminnan tulee olla asiakkaan tarpeista lähtevää tavoitteellista toimintaa, joka on tarkoitettu tukemaan sekä muistisairaan että hänen omaishoitajansa hyvinvointia ja toimintakykyä.
Tässä työssä käsittelen muistisairauksia sekä niiden vaikutusta ikäihmisten toimijuuteen. Lisäksi käsittelen sairauteen kiinteästi liittyvien käyttäytymisen muutosten vaikutuksia sekä muistisairaan omaishoitajuutta. Kirjallisuutta sekä erilaisia tutkimustuloksia kartoittamalla olen pyrkinyt saamaan mahdollisimman kattavan käsityksen muistisairaan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä hyvän hoidon edellytyksistä.
Päivätoiminta voidaan nähdä muistisairaan hyvinvointiin positiivisesti vaikuttavana tekijänä, jos toiminnan keskiössä ovat kuntoutujalähtöisyys, muistisairaan sekä hänen läheistensä voimaannuttaminen, aktiivisen toimijuuden tukeminen ja vertaistuki. Muistisairaan hyvä hoito on kokonaisvaltaista hoitoa, jonka ydin on sairastuneen tiedonkäsittelyn muutosten ymmärtäminen sekä yksilöllinen vastaaminen hänen muuttuneisiin tarpeisiin. Omaishoitajan jaksamisella ja hyvinvoinnilla on suuri merkitys muistisairaan hyvinvointiin.