Liikkuva koulu Lahdessa - katsaus nykytilaan oppilaiden näkökulmasta

Abstract

Liikkuva koulu -ohjelma on osa hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta, jonka tavoitteena on saada jokainen koululainen liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Liikkuvan koulun ydinpiirteitä ovat toiminnalliset menetelmät oppimisen tukena, istumisen vähentäminen sekä oppilaiden osallistaminen. Liikkuva koulu -hanketta on toteutettu vuodesta 2010, ja tällä hetkellä Suomen peruskouluista 83 prosenttia on Liikkuvia kouluja.

Tämän tutkimustyyppisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka toiminnallisiksi Lahden peruskoulujen oppilaat kokevat koulupäivänsä, osallistuvatko he Liikkuva koulu toimintaan, millaisia motivaatiotekijöitä osallistumisen taustalla on ja mitä toiveita heillä on koulupäivien liikunnallistamiseksi. Lahden kaikki koulut ovat Liikkuvia kouluja. Tuloksia käytetään Lahden Liikkuva koulu -hankkeen nykytilan kartoittamiseen sekä toiminnan kohdentamiseen ja kehittämiseen. Tulokset ovat tarkoitettu pääasiassa Lahden perusopetuksen, Lahden Liikkuva koulu -koordinaattorin ja koulujen toiminnan tueksi.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lahden perusopetuspalvelut, joka vastaa Lahden kaupungin perusopetuksesta. Tutkimus toteutettiin 3.-9.-luokkalaisille suunnatulla sähköisellä kyselyllä keväällä 2017. Tutkimus suunniteltiin yhteistyössä opinnäytetyöntekijän sekä nuorisotyön ja perusopetuspalveluiden koordinaattorin kanssa. Opinnäytetyöntekijä analysoi tulokset, teki niistä yhteenvedon ja niiden pohjalta kehitysideat sekä esitteli ne Lahden perusopetuksen projektipäällikölle ja Liikkuva koulu -koordinaattorille.

Tulosten perusteella toiminnallinen kulttuuri on vahvasti läsnä alakoululaisten koulupäivissä, sillä suurin osa oppilaista kokee koulupäivät toiminnallisina. Yläkouluissa toiminnallisuus on heikommin näkyvissä. Alakoululaiset osallistuvat liikunnallisiin aktiviteetteihin, kuten ohjattuun välituntiliikuntaan ja liikunnalliseen kerhotoimintaan yläkoululaisia selkeästi useammin, mutta osallistuminen ei ole runsasta millään luokka-asteella. Osallistumisen esteiksi nousivat muun muassa kavereiden osallistumattomuus ja toiminnan kokeminen ei-kiinnostavana. Vanhemmat oppilaat nimesivät esteitä nuorempia oppilaita useammin. Innostus liikuntaa kohtaan, liikunnan positiiviset vaikutukset ja kaverit innostavat oppilaita osallistumaan toimintaan. Alakoululaisista suurin osa on ollut mukana koulupäivien toiminnallistamisen suunnittelussa, mutta yli puolet haluaisivat vaikuttaa enemmän. Osallisuus sekä halu osallistua ovat yleisempiä alakoululaisten kuin yläkoululaisten keskuudessa. Toiminnalliset menetelmät oppitunneille ja uudet liikuntapaikat sekä -välineet olivat eniten toivottuja asioita koulupäivien toiminnallistamiseksi.

Jatkossa huomio tulee kiinnittää muun muassa koulupäivien, erityisesti oppituntien toiminnallisuuden lisäämiseen ja vakiinnuttamiseen. Lisäksi on keskityttävä mielenkiintoisten, monipuolisten ja innostavien aktiviteettien luomiseen, oppilaiden kokemien osallistumisen esteiden purkamiseen sekä oppilaiden motivoimiseen ja osallistamiseen.