Sukupuoli varhaiskasvatuksessa : Varhaiskasvattajien puhe sukupuolesta ja sukupuolisensitiivisyydestä

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa teemahaastatteluilla kerättiin aineistoa, jota analysoitiin diskurssianalyysillä. Opinnäytetyössä Haastateltiin neljää varhaiskasvattajaa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten varhaiskasvattajat puhuvat sukupuolesta, millaisia käsityksiä varhaiskasvattajilla on sukupuolisensitiivisyydestä ja millaisia merkityksiä varhaiskasvattajat antavat sukupuolelle.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa määritellään sukupuolta, sukupuoli-identiteetin kehittymistä, sukupuolirooleja ja sukupuoliin liitettyjä stereotypioita ja sukupuolivähemmistöjä. Kuvataan myös sukupuolisensitiivisyyttä varhaiskasvatuksessa, sukupuolittuneisuutta ja sukupuolisensitiivisyyttä ja tasa-arvokasvatusta.

Tutkimuksessa löydettiin neljänlaisia diskursseja sukupuolesta: neutraali, sukupuolittunut, seksualisoitu ja sukupuoli kokemuksena. Sukupuolisensitiivisyydestä löytyi kaksi diskurssia: varhaiskasvatuksen tehtävä ja vertaaminen sukupuolineutraaliin. Lisäksi löytyi yksi diskurssi, joka kuvasi miehiä ja naisia työyhteisössä: erilaisuus.

Tutkimustulokset osoittavat, että varhaiskasvattajat puhuvat pääosin leikeistä, ryhmästä ja rutiineista sukupuolineutraalisti, mutta sukupuolittuneita käsityksiä ja ilmauksia esiintyy varhaiskasvattajien puheissa edelleen. Sukupuolta saatettiin myös seksualisoida vetämällä suora linkki sukupuolen ja seksuaalisuuden välille. Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvattajat suhtautuvat sukupuolisensitiivisyyteen hyvin ja se koetaan yhdeksi varhaiskasvatuksen keskeiseksi tehtäväksi. Kuitenkin sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolineutraali asetetaan monesti puheessa rinnakkain, vaikka kyseessä on kaksi eri asiaa. Työyhteisössä miespuolinen ja naispuolinen työntekijä nähdään työtavoiltaan erilaisina. Lisäksi työtehtävät saattavat jakautua sukupuolittuneesti.

The thesis is a qualitative study, where material was collected through semi-structured interview and discourse analysis was used to analyse it. This study focuses on how gender appears in early childhood educators’ speech, what kind of views early childhood educators have about gender sensitivity and what kind of meanings early childhood educators give to gender.

The thesis’ theory part contains gender definitions, development of gender identity, theories about gender roles and stereotypes, laws, regulations and documents about early childhood education and gender sensitivity, definitions about gender minorities and theories about them, theories about gender sensitivity and theories about gendered way of acting in early childhood education.

Four discourses on gender were found: neutral, gendered, sexualized and gender as an experience. Regarding gender sensitivity, there were two kind of discourses: early childhood educations mission and comparison to gender neutrality. Furthermore, there was one discourse that described men and women in work community: difference.

The study findings show that early childhood educators’ speech about play, child groups and routine is gender neutral, but there are still some gendering views and phrases in their speech. There was also sexualisation of gender in some speeches, which means that early childhood educators draw a straight line between sex and sexuality. The study results show that early childhood educators concern gender sensitivity to be a good thing and they see it as one of the most important missions in early childhood education. However, early childhood educators often put gender sensitivity and gender neutrality side by side, although they are two different things. In early childhood work community, early childhood educators see male and female workers’ working methods as different. Work tasks may also split in gendered way.