"Voi nykyisyydessäkin olla, mutta pikkasen kallistuu tulevaisuuden puolelle." : Valokuvaus kehitysvammaisen oman elämän visualisoinnin ja hahmottamisen tukena
Saarinen, Suvi (2018)
Saarinen, Suvi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087171
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ja kokeiltiin visuaalista oman elämän hahmottamisen menetelmää. Menetelmällä tässä työssä tarkoitettiin pilottikokeilun luomaa kokonaisuutta, joka sisälsi neljä yksilötapaamista kahden kehitysvammaisen henkilön kanssa.
Teoreettinen viitekehys muodostui sosiokulttuurisesta innostamisesta, osallisuudesta sekä dialogista. Aikaisemmat tutkimukset ja teoreettinen tieto täydensivät taidelähtöisten menetelmien käytön ja hyötysuhteiden tarkastelua. Taidelähtöisenä menetelmänä hyödynnettiin valokuvausta ja kuvien luomaa konkreettisempaa kokonaisuutta. Menetelmän toimivuuden todentamiseksi kerättiin aineistoa osallistuvalla havainnoinnilla, tutkijan päiväkirjalla sekä tapaamisten nauhoituksilla. Lisäksi hyödynnettiin pilottikokeiluun osallistuneilta asiakkailta saatua kirjallista palautetta.
Pilottikokeilun avulla saatiin luotua asiakkaille onnistumisen kokemuksia taidelähtöisten menetelmien keinoin sekä oman elämän visualisoinnin avulla. Visuaalinen menetelmä loi asiakkaille mahdollisuuksia oman elämän tutkimiseen sekä reflektoimiseen, niin nykyhetken kuin myös tulevaisuuden suhteen. Johtopäätöksenä voi todeta, että tämänkaltainen visuaalinen menetelmä mahdollistaa asiakkaiden omien toiveiden ja suunnitelmien näkyväksi tekemisen luovalla tavalla. Lisäksi pilottikokeilu osoitti, että tämän kaltainen visuaalinen menetelmä voi auttaa lähityöntekijöitä tukemaan aikaisempaa paremmin asiakkaan itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mahdollisuutta omien suunnitelmien toteuttamiseksi.
Teoreettinen viitekehys muodostui sosiokulttuurisesta innostamisesta, osallisuudesta sekä dialogista. Aikaisemmat tutkimukset ja teoreettinen tieto täydensivät taidelähtöisten menetelmien käytön ja hyötysuhteiden tarkastelua. Taidelähtöisenä menetelmänä hyödynnettiin valokuvausta ja kuvien luomaa konkreettisempaa kokonaisuutta. Menetelmän toimivuuden todentamiseksi kerättiin aineistoa osallistuvalla havainnoinnilla, tutkijan päiväkirjalla sekä tapaamisten nauhoituksilla. Lisäksi hyödynnettiin pilottikokeiluun osallistuneilta asiakkailta saatua kirjallista palautetta.
Pilottikokeilun avulla saatiin luotua asiakkaille onnistumisen kokemuksia taidelähtöisten menetelmien keinoin sekä oman elämän visualisoinnin avulla. Visuaalinen menetelmä loi asiakkaille mahdollisuuksia oman elämän tutkimiseen sekä reflektoimiseen, niin nykyhetken kuin myös tulevaisuuden suhteen. Johtopäätöksenä voi todeta, että tämänkaltainen visuaalinen menetelmä mahdollistaa asiakkaiden omien toiveiden ja suunnitelmien näkyväksi tekemisen luovalla tavalla. Lisäksi pilottikokeilu osoitti, että tämän kaltainen visuaalinen menetelmä voi auttaa lähityöntekijöitä tukemaan aikaisempaa paremmin asiakkaan itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mahdollisuutta omien suunnitelmien toteuttamiseksi.