Kotihoidon asiakasseuranta- : toimintamallin arviointi ja kehittäminen Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjauksen ja kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten kotihoidon asiakasseuranta (ASSE)- toimintamallia asiakasohjausyksikön ja kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta. Seurannan avulla tarkastellaan kotihoidon asiakkaiden toteutuneet kotikäyntitunnit, hoidon oikea-aikaisuus sekä arvioidaan sen hetkiset palvelutarpeet. Tutkimuksella haluttiin selvittää, miten toimintamalli palvelee sille asetettuja tavoitteita ja minkälaisia kehittämistarpeita se vaatii.

Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineiston keräsin ryhmähaastattelun keinoin. Aineiston tulokset analysoin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tietoperustana on lainsäädäntö, laatusuositukset, Hämeenlinnan kaupungin palvelusuunnitelma, toimintaohjeet ikäihmisten ohjautumisesta asumista tukeviin palveluihin, määritelty kotihoidon sisältö ja asiakasseurannan (ASSE)- toimintamalli.

Tutkimustuloksissa selvisi, että toimintamallia pidettiin hyvänä ja toimivana kokonaisuutena. Seuranta koettiin tärkeäksi ja, että asiakkaat saivat oikeat palvelut oikeaan aikaan. Yhteistyön kerrottiin parantuneen ja kehittyneen säännöllisten palaverien ansioista. Haasteena kuvattiin tiedonkulun puutteita asiakasasioissa, joista syntyi kehittämisideoita. Toivottiin myös yhteisiä työpajoja ammattikuntien välillä.

The purpose of this thesis was to find out how the method of monitoring the home care services works from the case managers´ and home care workers´ point of view. The research environment was the home care services for elderly people in Hämeenlinna. The case managers and the home care workers meet regularly to review the clients´ actual services and assess their current service needs. The aim of the thesis was to find out how the method serves the goals set for it and what kind of development it requires.

The thesis was qualitative. The data were collected by organizing a group interview. The obtained data were analyzed by theoretical content analysis. The theoretical backround consist of the legislation, quality recommendations, service plan of the city of Hämeenlinna, instructions on guiding the elderly to services supporting independent living, defined contents of home care services and instructions for using the method of monitoring.

The results of the thesis showed that the method of monitoring the home care services was considered good and functional as a whole. Monitoring, as well as the fact that clients got the right services at the right time were considered important. Collaboration was described to have been improved and advanced due to regular meetings. Lack of shared information concerning clients was described as a challenge. The interviewees had development ideas regarding that issue. Common interprofessional workshops were also hoped for.